Klassisessa akupunktiossa laitetaan 3–5 neulaa, useimmiten käsiin ja jalkoihin. – Näillä alueilla Qi:n eli elämänenergian virtaus on dynaamista ja pinnallista, jolloin siihen voidaan tehokkaasti vaikuttaa, vaikka itse vaiva olisi toisaalla, Johanna Häkkinen sanoo. Kuva: Johanna Häkkinen

Akupunktiota voidaan käyttää laaja-alaisesti lähes kaikentyyppisiin sairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn, sekä fyysisiin että psyykkisiin.

Neulat laitetaan diagnoosin perusteella valittuihin akupunktiopisteisiin, joita on kehossa useita satoja. Jokaisella akupunktiopisteellä on erilainen vaikutus ihmisen energiajärjestelmään, kuvaa hoitomuotoa Klassisen Akupunktion yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Häkkinen Espoosta.

Akupunktio perustuu kiinalaisen lääketieteen kokonaisvaltaiseen ihmiskuvaan. Akupunktiossa on kaksi eri suuntausta: klassinen ja perinteinen. Näistä jälkimmäinen on yleisempi. Häkkinen kertoo, että klassisen akupunktion lainalaisuudet poikkeavat jonkin verran perinteisestä akupunktiosta.

– Toisistaan näennäisesti irralliset fyysiset, psyykkiset ja emotionaaliset oireet nähdään klassisessa akupunktiossa usein saman häiriötilan ilmentyminä. Yksilöllisessä hoitomenetelmässä huomioidaan

se, että samojen oireiden syyt voivat olla eri ihmisillä erilaiset.

Akupunktiossa hoidetaan aina yksilön terveyttä ja hänen ainutlaatuista konstituutiotaan.

– Asiakkaan syntymäajasta lasketaan kartta, joka kertoo konstituutiosta, sen vahvuuksista ja haasteista. Tämä merkitsee sitä, että samaa vaivaa hoidetaan eri ihmisillä eri pisteillä. Meillä ei ole reseptejä, joiden mukaan yhteen vaivaan toimivat tietyt pisteet. Jokainen hoitokerta on yksilöllinen, Häkkinen selvittää.

Alkuhaastattelu on tärkeä, sillä sen perusteella akupunktiohoitajalle syntyy kuva siitä, millaisten ”energioiden” kanssa ollaan tekemisissä.

– Taudinmäärityksessä käytetään perinteistä pulssidiagnostiikkaa, joka antaa tietoa kehon ja sisäelinten tilasta sekä mahdollistaa tarkan ja yksilöllisen hoidon.

Tutkittu runsaasti

Akupunktiota on tutkittu paljon.

– Biokemiallisten vaikutusten lisäksi on tutkittu, miten akupunktio vai kuttaa keskushermostoon. Näitä ovat selkärangan refleksivaikutukset, joissa akupunktio stimuloi lihasten rentoutumista ja muutoksia sisäelinten toiminnassa, kertoo Häkkinen.

Maailman Terveysjärjestö WHO suosittelee akupunktiota yli sataan sairauteen. Vuonna 2003 julkaistiin todisteet akupunktion tehosta 255 kliinisessä tutkimuksessa.

– Dokumentissa luetellaan ensin 28 sairautta, joissa akupunktio on ”todistettu kontrolloiduissa kokeissa tehokkaaksi hoidoksi”. Tällaisia ovat esimerkiksi sädehoidon haittavaikutukset, allerginen

nuha, masennus, päänsärky, hypertensio, polvikipu, synnytyksen induktio, alaselän kipu, nivelreuma sekä aivohalvaus.

– On myös 63 sairautta, joista akupunktiolla on osoitettu olevan ”terapeuttinen vaikutus”, mutta lisää tutkimusta kaivataan. Tällaisia ovat esimerkiksi vatsakipu, alkoholiriippuvuus, syöpäkipu, sappikivitauti, korvasärky, hedelmättömyys ja fibromyalgia.

Häkkinen kertoo, että yhdeksässä muussa sairaudessa akupunktiolla oli ”jotain terapeuttista vaikutusta”, mikä tarkoittaa, että sitä kannattaa kokeilla, kun muut hoidot eivät ole niin toivottavia.

Tällaisia ovat muun muassa värisokeus, kuurous ja ärtyvän paksusuolen oireyhtymä.

– Yleisin akupunktion hoitoaihe on tuki- ja liikuntaelinvaivat, kuten akuutti issias. Akuuteissa kiputiloissa akupunktion vaikutukset näkyvätkin nopeiten. Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin laaja-

alaisia, kuten WHO:n tiedoista selviää, toteaa Häkkinen.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 2/2024!