Luontaisterapiat

Julkinen keskustelu ja päätöksenteko tarvitsevat luotettavaa tietoa täydentävistä hoidoista

Farmasian tohtori Hanna Kortejärvi on Yhdistävä Lääketiede ry:n varapuheenjohtaja.

Loppuvuodesta 2025 julkaistu kotimainen asiantuntijaselvitys täydentävistä hoidoista antaa ajantasaisen, tutkimustietoon perustuvan kokonaiskuvan täydentävistä hoitomenetelmistä Suomessa. Ansiokkaan selvityksen ovat laatineet lääketieteen ja kansanterveyden asiantuntijat Mikko Nenonen (LT, dosentti), Anneli Milén (HLT, professori) ja Markku Partinen (LKT, professori).

Selvitys antaa ensimmäistä kertaa kokoavan, neutraalin ja tutkimukseen perustuvan yleiskuvan täydentävästä hoitamisesta yli 140 lähteen pohjalta.

Yhdistävä Lääketiede ry:n varapuheenjohtaja, farmasian tohtori Hanna Kortejärvi tiivistää asiantuntijaselvityksen olennaisimmat asiat.

Miksi tämä selvitys on tärkeä?

Julkinen keskustelu ja päätöksenteko tarvitsevat luotettavaa tietoa täydentävistä hoidoista.

Hallitus on linjannut tarpeen arvioida vaihtoehtohoitojen sääntelyä.
Tarkoitus on tukea asiallista, puolueetonta ja tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua.


Keskeiset faktat täydentävistä hoidoista Suomessa

Miljoona suomalaista (20 %) käy vuosittain täydentävän hoidon ammattilaisella.
Yleisimpiä hoitoja ovat hieronta, kalevalainen jäsenkorjaus, akupunktio, kasviperäiset hoidot.
Täydentävien hoitojen käyttö liittyy: stressin lievitykseen, kipuihin, jaksamiseen, pitkäaikaisiin vaivoihin ja oireisiin, kuten selkäkipuun.
Kansainvälisesti ja Suomessa hoitoja käytetään terveyden tukena, ei vaihtoehtona vakavien sairauksien lääketieteelliselle hoidolle.

Täydentävien hoitojen turvallisuus

Täydentävät hoidot ovat kehoon kajoamattomia ja lääkkeettömiä.
Haasteet liittyvät useimmiten täydentäviä hoitoja tarjoavien riittämättömään koulutukseen, ei itse menetelmiin.

Vaikuttavuus – mitä tutkimukset sanovat?

Asiakkaat kokevat täydentävistä hoidoista merkittävää arjen hyötyä: toimintakyky, työkyky ja elämänlaatu paranevat.
Perinteinen lääketieteellinen tutkimusasetelma (RCT) ei aina sovi kokemuksellisiin hoitoihin.
Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta täydentävien hoitojen arkivaikuttavuudesta, jota selvitys ehdottaa vahvistettavaksi.
Ei ole tieteellistä perustetta kieltää täydentäviä hoitoja missään tilanteessa, mutta niiden turvallisuutta tulee vahvistaa sääntelyllä.

Selvityksen ehdotukset

Riittävä koulutus ja osaaminen täydentäviä hoitoja tekeville.
Ammatilliset eettiset säännöt.
Vastuuvakuutus.
Julkinen rekisteri terapeuteista.
Matalan kynnyksen valituskanava ja omavalvonnan vahvistaminen.
Arvioidaan, mitkä hoidot voisivat sopia osaksi hoitopolkuja

✅Pysyvä osoite asiantuntijaselvitykseen: https://lnkd.in/daqwNzZU

Lisää artikkeleita aiheesta

Selviytymistarinat

Sisäinen turva aidoksi suojaksi

Raskauden jälkeen todettu kohdunkaulan syöpä havahdutti Noora Asplundin, 48, neljätoista vuotta sitten terveyteen.’’Minut valtasi mieletön kuoleman pelko. Tilanne oli samalla…

Liikunta

Rasvamaksa on kansansairaus, jota kukaan ei ota tosissaan – elintavat ovat rasvamaksan hoidon perusta

Rasvamaksa ei ole pelkästään maksasairaus. Se lisää merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja sydämen vajaatoimintaan. Sydän-…

Selviytymistarinat

Marko ”Mörkö” Anttila ja Arttu Wiskari keulakuvina miesten syöpiin keskittyvässä keräyksessä

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Vuosittain todetaan yli 5 500 uutta eturauhassyöpätapausta ja keskimäärin 930 miestä kuolee siihen. Kivessyöpä on…