Elämäntavoilla on suuri merkitys terveyteen ja hyvinvointiin. Yhdistävä Lääketiede ry:n varapuheenjohtaja, proviisori ja farmasian tohtori Hanna Kortejärvi pohtii, että omilla valinnoilla ja teoilla voi vaikuttaa valtavasti.
– Se on kuin kansalaistaito, joka on päässyt unohtumaan. Elämäntavoilla on ratkaiseva merkitys niin hyvinvoinnin kuin erilaisten sairauksien näkökulmasta, hän korostaa.
Epäterveelliset elämäntavat lisäävät erityisesti erilaisia kansansairauksiksi nimettyjä, yhä yleistyviä sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, 2. tyypin diabetesta, riskiä sairastua erilaisiin syöpiin sekä mielenterveyshäiriöitä.
Valtaosa, jopa 80 prosenttia ennenaikaisista kuolemista johtuu epäterveellistä elämäntavoista: huonosta ravinnosta, vähäisestä liikunnasta ja tupakoinnista. Kortejärvi toteaakin, että monella meistä on mahdollisuus saada elämäänsä lisää hyvinvointia tarkastelemalla ravintoa, liikuntaa ja unta. Mutta mistä motivaatio muutokseen?
Kehon viestien tunnistamista
Jos ihmistä kehotetaan tarkastelemaan elintapoja, nousee usein vastareaktio. Takana voi olla aiempia epäonnistumisia epärealististen tavoitteiden tai liian nopean etenemisen vuoksi. Pelkkä tieto ei riitäkään muutokseen, ihminen tarvitsee myös tukea ja kannustusta.
Kortejärvi miettii, että on valtavia eroja siinä, miten ihmiset kohdataan terveydenhuollon piirissä ja miten heitä kannustetaan elämäntapojen muutokseen.
– Perusterveydenhuoltoon tarvittaisiin valmentava työote. Nyt se ei ole vallitseva toimintatapa, Kortejärvi toteaa.
Hän lähtisi elämäntapojen muutoksessa liikkeelle ensisijaisesti sisäisen motivaation löytämisestä ja kehon tuntemusten tunnistamisesta, ei niinkään ruokavalioon tai liikuntaan suoraan puuttumalla.
–- Motivaatio löytyy yleensä muualta kuin liikunnan lisäämisestä tai terveyden ajattelusta. Kun tietoisuustaitojen kautta oppii kuuntelemaan tunteiden ja kehon viestejä, tuleekin motivaatio sieltä, kun elämäntapojen muutosten myötä huomaa esimerkiksi kohonneet energiatasot tai kärsivällisemmän mielen, Kortejärvi kertoo.
Iso osa ihmisistä ei kuitenkaan tunnista kehonsa viestejä.
– Olosuhteet, joissa elämme, eivät tue kehon, tunteiden ja ajatusten äärelle pysähtymistä. Kiire- ja suorituskulttuuri saa osan ihmisistä oirehtimaan psyykkisesti, osan fyysisesti, Kortejärvi harmittelee.