Jo viiden vuorokauden unettomuus saa elimistön sekaisin

Nykyvinkkelistä katsoen 1970-luvulla tehtiin julmia eläinkokeita, joissa rottia pidettiin väkisin hereillä ja katsottiin, mitä unettomuudesta niille seuraa. Hyvin nopeasti rotat menettivät kyvyn säädellä ruumiinlämpöään ja niiden immuunipuolustus heikkeni. Ne alkoivat ahmia ruokaa, mutta silti niiden paino laski. Rottien aivotoiminta ja yleiskunto heikkenivät nopeasti. Alle kahden kuukauden sisällä kaikki niistä kuolivat.

Myös ihmisillä unettomuus aiheuttaa erilaisia terveysoireita. Jo yhden unettoman yön jälkeen voi esiintyä esimerkiksi huimausta, kuulo- ja näköharhoja, muistikatkoksia ja päätöskyvyn heikkenemistä. 3–4 valvotun vuorokauden jälkeen hereillä pysyminen käy liki mahdottomaksi ja alkaa esiintyä esimerkiksi päänsärkyjä, hallusinaatioita, ahdistusta ja kyvyttömyyttä selviytyä yksinkertaisistakaan tehtävistä. Viiden unettoman vuorokauden jälkeen keho on jo niin sekaisin, että syntyneiden vaurioiden korjaaminen on vaikeaa.

Pisin ihmisen valvoma aika mitattiin 1960-luvulla. 11 vuorokauden jälkeen koehenkilö Randy Gardner oli niin sekava, että koe keskeytettiin.

– Ihminen selviää kuukausia liikkumatta, syömättä ja viikkoja juomatta, mutta kuukauden unettomuus vie todennäköisesti ihmisen hengen. Uni on siis terveydelle kaikkein tärkeintä, mutta silti me tingimme siitä kaikkein helpoiten, toteaa neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2020!