Nykylääketieteen lääkkeet perustuvat pitkälti kasveista saatuihin molekyylimalleihin. Ensimmäisen kipulääkkeen vaikuttavana aineena oli salisyylihappo.
Siinä missä kemiallinen lääketiede on verrattain nuori tieteenala, ihmisiä on hoidettu kasveilla ja yrteillä läpi historian. Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen fytoterapian opettaja Tapani Lahti kertoo, että ennen vanhaan suomalaisissa apteekeissa myytiin ainoastaan rohdoksia sairauksien lievittämiseksi. Tästä ajasta muistuttavat apteekkimuseot.
– 1800-luvun loppupuolella kaikki apteekkien myymät kasvirohdokset olivat jopa luonnollisempia kuin nykyisten luontaistuotekauppojen myymät tuotteet, Lahti toteaa.
Apteekkien laatikostot kätkivät vielä 1970-luvulla paljon rohtoyrttejä. Lahti itse kertoo tuolloin ostaneensa flunssalääkkeeksi apteekista muun muassa eukalyptuspuun lehtiä.
Lääketiede kehittyi aluksi suurin harppauksin erityisesti tutkimus- ja hoitovälineiden kehittämisessä.
– Esimerkiksi stetoskooppi ja kuumemittari kehitettiin jo silloin, kun lääkkeet ja hoitomenetelmät olivat vielä lähes kokonaan luontaisia.
Ensimmäisen kipulääkkeen vaikuttavana aineena oli salisyylihappo, joka löydettiin alun perin mesiangervosta.
– Lääketehdas Bayerin kemisti syntetisoi ensimmäisenä asetyylisalisyylihapon lääketeollisuudessa käyttökelpoiseen muotoon. Sen rekisteröity tavaramerkki, Aspirin, johdettiin mesiangervon kasvitieteellisestä nimestä Spiraea ulmaria, joka patentoitiin vuonna 1899. Sen jälkeen siitä tuli maailman suosituin kipulääke.
Pelkona bakteerit
Lääketeollisuus alkoi toimia merkittävässä määrin 1900-luvun alussa. Erityisesti sota-aikana kehitettiin runsaasti erilaisia lääkeaineita ajan tarpeen mukaan.
Yrttien suosio hiipui lääkkeiden yleistyessä. Tapani Lahti kertoo, että vuoden 1983 tienoilla Helsingin yliopiston tutkijaopiskelija teki gradua yrteistä, ja sen yhteydessä tuli esille, että yrteissä oli bakteereja.
– Kun suuret päivälehdet julkaisivat bakteereita koskevan tiedon, apteekit luopuivat omasta perinteestään. Kasviperäisten rohdosten myynti romahti luontaiskaupoissakin.
Asiaa ei auttanut sekään, että jälkeenpäin todettiin farmakologian professorin suulla bakteerien esiintyvyys normaaliksi ilmiöksi.
– Bakteereita esiintyy ruokaraaka-aineissa porkkanasta perunaan ja mustikasta mansikkaan. Esimerkiksi vadelman lehdissä on maitohappobakteereita, toteaa Lahti.
Bakteerikammo teki kuitenkin tehtävänsä, ja ihmiset alkoivat tavoitella hygieenistä elämäntapaa.
– Kodin bakteereistakin haluttiin tappaa 99,9 prosenttia.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 1/2023!
