Merkityksellinen luontoyhteys kannustaa toimimaan luonnon puolesta.

Tiedonsaanti luonnontilasta ei välttämättä riitä muuttamaan omia käyttäytymistapoja. Sen sijaan oleellista on oma luontoyhteys ja luontokokemukset. Psykologian tohtori, psykoterapeutti Kirsi Salonen kannustaakin vaalimaan luontokokemuksia osana arkea. Sekä oma terveys että luonto hyötyvät.

’’Luontokokemukset tuottavat hyvinvointia. Silloin myöskään luonnon hyväksi tehdyt valinnat eivät tunnu uhrautumiselta.’’

Yksilön ja planeetan kannalta ongelma on Salosen mukaan, että arjessa helppous ja taloudellisuus usein kirivät edellä ja käyttäytyminen voi olla välinpitämätöntä. Saatetaan ajatella, että on ansainnut vaikkapa Thaimaan loman tai uuden turhan tavaran.

’’Näissä hetkissä luontokokemus ja siihen liitetty kokemus omien voimien kohenemisesta motivoivat ja mahdollistavat toisenlaiset valinnat.’’

Jos on tunnepitoinen luontoyhteys ja esimerkiksi tietty metsä tai puu, joka on erityisen merkityksellinen, tukee tällainen luontosuhde myötätuntoisempaa suhtautumista luontoon.

’’Silloin on halu hoitaa sitä ja tuntuu pahalta, jos puita ja metsää hakataan ja tulee lajikatoa’’, Salonen kuvaa.

TUKEA AHDISTUKSEEN

Jos luontoa ei näe osana omaa elämää ja on siitä vieraantunut, saattaa Salosen mukaan hämärtyä esimerkiksi se, että kaikki ruoka lautasella on luonnosta lähtöisin.

’’Jos luonto on etäällä, sitä on helpompi hyväksikäyttää ja tuhota, sillä se ei kosketa henkilökohtaisesti.’’

Ongelma ei kuitenkaan koske ainoastaan kaupunkiasujia.

’’Myös maaseudulla luontosuhteessa voi olla painotuksia taloudelliseen hyväksikäyttöön. Luonto saatetaan nähdä vain resurssina. Maalla asuminen ei tee välttämättä luontosuhdetta vastavuoroiseksi, ja voi olla herruuden ajattelua.’’

Vasta, kun itsellä on intiimi suhde luontoon, ja mukaan tulee esimerkiksi huolta, suuttumusta tai myötätuntoa, käyttäytyminen usein muuttuu. Salonen muistuttaa, että tilanteeseen on kuitenkin tärkeää saada tukea, mikäli huoli muuttuu ahdistukseksi ja kriisikokemukseksi.

’’Näissäkin hetkissä luonnossa oleminen voi tarjota tukea ja toivoa.’’

Kaikesta huolimatta oman käyttäytymisen muuttaminen luonnon hyvinvointia tukevaksi ei välttämättä ole helppoa.

’’Voi olla kokemus, ettei yksittäisen ihmisen teoilla ole väliä. Lisäksi se voi olla vaikeaa, kun valtaosa tuntuu kuluttavan paljon. Silloin on tärkeää saada vertaistukea’’, Salonen pohtii.

Hän myöntää, että on osaltaan realismia, että yhden ihmisen teoilla on pieni merkitys. Toisaalta pienilläkin teoilla voi olla valtava merkitys kyseisen henkilön mielenrauhalle. Omien arvojen mukaan eläminen voi lopulta tuottaa syvää tyydytystä.

’’Luontoa riistävä elämäntapa on aina saanut jostain alkunsa. Yhtä lailla myös sen muuttaminen on mahdollista. Erityisesti sosiaalisen median aikakautena on mahdollista laajentaa tätä muutosta.’’

Salonen kannustaa ottamaan luonnon ja elämäntavat puheeksi esimerkiksi työyhteisöissä. Samalla voi saada mahdollisuuden muuttaa keskustelukulttuuria.

’’Oman esimerkin avulla voi muuttaa asioita. Esimerkiksi ihailla kanssaihmisen kestäviä vaatteita sen sijaan, että ihailisi uusia. Tällainen puhe voi tuntua aluksi kyllä huvittavalta, jos yleensä puhutaan matkoista tai uusista autoista’’, Salonen naurahtaa.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2025!

Psykologian tohtori, psykoterapeutti Kirsi Salonen kertoo, että luonnossa oleilu ja luontoyhteys tukevat paitsi ihmisen hyvinvointia, mutta myös vastuullisempia elintapoja.