Mobiililaitteen turvavyöt
Europarlamentaarikko, demarien Maria Guzenina, 56, ottaa joka aamu sen verran itselleen aikaa, että saa viipyillä rauhassa aamukahvin äärellä.
’’Lisään isoon kupilliseen laadukasta kahvia kauramaitoa ja hunajaa.’’
Marian mielestä pienet, itselle merkitykselliset hetket ovat helppoja arjen hyvinvointikeitaita, joita hän soisi kaikkien löytävän. Hän toivoisi, että nykylasten maailmaan mahtuisi niin kotona, varhaiskasvatuksessa kuin koulussa rauhoittumisen hetkiä, jolloin ollaan vain, kuunnellaan satuja tai vaikkapa luonnon ääniä.
Maria valittiin tänä keväänä Euroopan parlamentissa lastenoikeuksien parissa työskentelevän ryhmän varapuheenjohtajaksi. Hän työstää parhaillaan mietintöä keinoista, joilla voidaan parantaa lasten ja nuorten turvallisuutta nettimaailmassa.
’’Teknologian tulisi olla ihmistä varten, ja monilta osiltaan se onkin, mutta isojen mahdollisuuksien lisäksi teknologialla on kääntöpuolensa. Läpinäkymättömät algoritmit saattavat syöttää haitallista sisältöä, josta on vaikea päästä irti.’’
Marian mielestä lapsille ja nuorille ikäsopimattoman nettitiedon suitsimiseksi tarvitaan ikään kuin mobiililaitteen turvavyöt, jotka eivät päästä lapsia ja nuoria heidän kehitystään hankaloittavan tiedon lähteille.
’’Nykyisessä alustatalouden maailmassa lastensuojelu tulee nähdä moniulotteisena asiana’’, hän muistuttaa.
Hyvinkin konkreettista suojelua Marian mukaan tarvitaan, esimerkiksi lelujen turvallisuuden suhteen.
’’Lasten leluissa voi olla hermoston kehitykseen vaikuttavia myrkkyjäämiä. EU on päättänyt, että kyseiset myrkyt pitää vähentää minimiin, tosin viiden vuoden siirtymäajalla.’’
ARJEN LUXUSTA
Marialle syntyminen Suomeen, luonnon antimien äärelle on lottovoitto.
’’Lapsuudessani marjastaminen ja sienestäminen sekä luonnon antiminen hyödyntäminen oli perheessämme itsestään selvyys. Aikuisena olen oivaltanut, millaista arjen luxusta metsäluonto antimineen meille suomalaisille tarjoaa. Luonnon kasvien, villiyrttien, marjojen ja sienten terveyshyödyistä saadaan koko ajan lisää tietoa; se entisestään nostaa kunnioitustani luontoa kohtaan. Ja pölyttäjillä on hallussaan koko maailman ruoantuotanto!’’
Marialla metsäluonnon hyödyntäminen alkaa keväällä hennonvihreiden kuusenkerkkien puhjettua kuusia kukittamaan.
’’Rakastan pureskella piristäviä kuusenkerkkiä!’’ Satokauden edetessä mustikat, vadelmat, katajanmarjat, puolukat, karpalot ja sienet päätyvät talteen talven varaksi.
’’Nuoret ovat selkeästi palanneet juurilleen ja löytäneet luonnon, niin luonnon ravinnolliset antimet kuin vanhojen luonnon viisauksien hyödyntämisen hyvinvoinnissaan. Se on upeaa!’’
Lisukebravuuriinsa Maria pyöräyttää pannulla nopeasti juuri keräämänsä keltavahverot eli kantarellit ja kerrostaa ne lasipurkkiin ohuiden sitruuna-, appelsiini- ja punasipuliviipaleiden kanssa. Mausteeksi hän silppuaa puutarhastaan lempiyrttiään, lipstikkaa. Vähän merisuolaa. Päälle loraus kylmäpuristettua luomuoliiviöljyä sekä makujen imeyttäjäksi etikkaista balsamicoa. Yön yli kylmään.
’’On herkkua kotimaisten perunoiden ja tuoresalaatin sekä proteiininlähteeksi vaikkapa fetan, kalan tai lihan kanssa’’, Maria hymyilee.
Hän vältteli pitkään punaista lihaa, rauta-arvojen lasku palautti lihan lautaselle ja rauta-arvot nousuun. Marian suosikki on luomulampaan liha.
Hänen lempiyrttinsä, perinneyrtti lipstikka eli liperi on suosittu keittojen ja liharuokien mauste. Yrtin vahva maku tuo mieleen lihakeiton tai sellerin. Länsi-Aasiasta kotoisin oleva lipstikka on kasvanut Euroopassa jo antiikin ajoista saakka. Suomeen se on tullut 1600-luvulla, ja kukoistaa etenkin monissa vanhoissa puutarhoissa. Entisaikana lipstikkaa käytettiin ruoanvalmistuksen lisäksi lääkekasvina, ja sitä pidettiin myös lemmenrohtona. Koko Suomessa viihtyvä lipstikka antaa satoa varhaasta keväästä pitkälle syksyyn. Yrttiasiantuntija, kirjailija Satu Hovi vinkkaa käyttämään lipstikkaa myös makeissa ruoissa. Hovin mukaan kun lipstikkaa sekoittaa sokeriin, siitä saa kardemummaista makua.