Erilaiset terveyshaasteet piinasivat Johanna Räikköstä,43, nuoruusiässä. Oli tuki- ja liikuntaelimistön kipuja, vatsavaivoja ja atopiaa. Hän koki elävänsä kohtuullisen terveellisesti, eikä siksi lähtenyt selvittelemään tarkemmin oireiden syytä.
– 20-30-vuotiaana käytin esimerkiksi närästys- ja kipulääkkeitä ja jopa unilääkkeitä, hän muistelee.
Pysähtyminen oman hyvinvoinnin äärelle tapahtui 15 vuotta sitten ensimmäisen raskauden myötä.
– Olin ollut puuhakas suorittaja, mutta joogakurssin myötä aloin ensimmäistä kertaa pysähtyä.
Kun lapsia oli syntynyt kaksi ja he kärsivät refluksista ja allergioista, tuli lisää motivaatiota ottaa asioista selvää. Räikkönen alkoi opiskella ravinnon merkitystä ja sitä, miten kehon toimintaa voi tasapainottaa ravinnon avulla.
– Oli avaava kokemus, kun se alkoi toimia itsellä ja lapsilla. Tuli olo, että tästä pitää tietää lisää.
Taustaltaan farmasian tohtori ja vuosia tutkijan ja proviisorin työtä tehnyt Räikkönen suoritti opintoja eri muodoissa. Samalla joogan puolelta mukaan tuli keho-mieliyhteyden ymmärrystä.
– Työssäni apteekissa aloin kokea, että haluan auttaa ihmisiä muutenkin kuin vain lääkkeen avulla.
Oma kokemus tärkeä
Nykyisin Räikkönen valmentaa ihmisiä ja hän kuvaa, että vastaanotolla tutkitaan ihmisen taustaa ja aletaan purkamaan sieltä löytyviä asioita. Tilannetta lähestytään usein ravinnon ja suoliston kautta.
Räikkösen tänä vuonna ilmestyneessä kirjassa Voiko vatsasi hyvin? – Ruoansulatuskanavan hyvinvointi lääkehoidon aikana (Viisas Elämä, 2023) hän kertoo, että suuri osa lääkkeiden haittavaikutuksista kohdistuu suolistoon. Hänellä on siitä paitsi omakohtaista kokemusta, myös havaintoja asiakastyössä.
– Kun haluaa opettaa muille asioita, oma kokemus taustalla on tärkeä, jotta ymmärtää asiakasta.
Räikkönen kuvaa, että lääkkeen haittavaikutus saattaa alkaa haju- ja makuaistin häiriöstä. Siitä, miten ruoka koetaan. Lisäksi lääkkeet voivat vaikuttaa limakalvoihin, ruoansulatukseen ja hermostoon.
– Yleensä lääke ei ole täsmälääke. Esimerkiksi kipulääke ei vaikuta vain kipualueella, vaan se vaikuttaa koko kehoon, ja siksi haittojakin voi syntyä.
Suomessa on myynnissä noin 10 000 lääkevalmistetta. Jokaisella lääkeaineella on oma vaikutustapansa. Haittavaikutuksista puhuttaessa Räikkönen nostaa ensimmäisenä esille tulehduskipulääkkeet.
– Jo 4-5 päivän kuuri voi aiheuttaa limakalvovaurion, jonka korjautumiseen saattaa mennä kuukausi.
Muita yleisiä haittavaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä ovat Räikkösen mukaan opioidit, masennuslääkkeet, verenpaine-, närästys– ja diabeteslääkkeet, kortisoni, rauhoittavat lääkkeet sekä erilaiset hormonivalmisteet, joihin lukeutuvat myös ehkäisyvalmisteet. Joukossa on paljon sellaisia lääkkeitä, joita suomalaiset käyttävät runsaasti.
– Useinkaan ei ajatella lääkkeen hait-toja, vaan lääke otetaan herkästi ja ajatellaan vain, että pääsee nopeasti ongelmasta eroon.