Fermentointi eli hapattaminen perustuu maitohappokäymiseen

Tammisaaressa sijaitsevan Långötorpin puutarhan itseoppinut puutarhuri Merja Nieminen nauttii fermentoinnista muun muassa siksi, että saa talvella nauttia edellisen satokauden itse kasvatetuista kasviksista, joissa entsyymit ovat tallella.

– Fermentoinnin terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä. Fermentoidut kasvikset vertautuvat kuitenkin raakoihin kasviksiin, sillä niitä ei ole kuumennettu, Nieminen kertoo.

Hän kiinnostui fermentoinnista 1990-luvun loppupuolella, mutta koki sen hankalaksi, joten hakeutui työväenopiston kurssille opettelemaan prosessin kunnolla ja innostui toden teolla. Nieminen suosittelee aloittamaan pienistä määristä ja omista suosikkikasviksista.

– Kannattaa tehdä ensin vaikka kaksi litran purkillista. Pahimmat virheet ovat, että ensimmäiset purkilliset menevät pilalle tai ei tykkää niiden mausta. Sen jälkeen homma yleensä loppuu, Nieminen toteaa.

Vaikka hapankaali usein mielletään helpoksi ensimmäiseksi hapatteeksi, Nieminen ei suosittele aloittamaan siitä. Hän itse ei erityisesti pidä hapankaalin maustakaan. Hyväksi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi hän nostaa kurkut tai retiisit.

– Pelkistä yrteistä en tee hapatteita, koska ne menevät helposti mössöksi.

– Hyviä hapatettavia ovat myös kovalehtisemmät salaatit, kuten little gem, paksoi-kaali, kukkakaali ja varsiparsakaali, Nieminen luettelee.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 5/2021!