Pitkän kasvukauden ja lämpöjakson vaativat kasvit kylvetään helmi-maaliskuussa, ja viimeiset siemenet toukokuun alussa, osin jo suoraan maahan.

– Taimikasvatus onnistuu, kun siemenet ovat hyvälaatuisia, istutusastiat puhtaat ja kasvualusta kylvölle tarkoitettu sekä lämpöä ja kosteutta on sopivasti. Astioihin on hyvä merkitä muistin tueksi, mitä on kylvänyt ja milloin, neuvoo Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski.

Siementen laadun takaa sertifiointi. Pääsääntöisesti Suomessa pakatut ja myytävät siemenet ovat sertifioituja, kuten kaikki Hyötykasviyhdistyksen myymät siemenet.

– Sertifiointi takaa muun muassa sen, että siemenen alkuperä pystytään jäljittämään, jos siemenessä sattuisi olemaan vaikkapa joku vaarallinen virus, Uski kertoo.

Hän antaa nyrkkisäännöksi siementen kylvölle, että pitkän kasvukauden ja pitkän lämpöjakson vaativat kasvit laitetaan kasvamaan varhain. Tammikuussa voidaan kylvää artisokkaa ja munakoisoja sekä joitakin chilejä. Helmikuussa kylvetään iso osa yrteistä ja jotkut kukkivat kasvit. Maaliskuussa voidaan siirtyä vihannesten puolelle, esimerkiksi tomaattien.

Huhtikuussa alkaa esikasvatusvaihe. Silloin kylvetään ne kasvit, jotka eivät vaadi pitkää kasvukautta, eivätkä pitkää esikasvatusta. Siemenpussista kannattaa tarkistaa kylvön suositusajankohta.

– Siemenien kylvämisessä ei pidä hätiköidä, eikä laittaa niitä kasvamaan liian aikaisin. Esimerkiksi kurkut ja kurpitsat kylvetään vappuviikolla. Taimit kasvavat nopeasti isoiksi ja vaativat paljon tilaa. Niiden käsittelykin on hankalaa, koska ne köynnöstävät ja katkeilevat helposti, Uski opastaa.

Esikasvatus sisällä edesauttaa aina kasvua. Entä, jos on unohtanut kylvöhommat kokonaan, ja yhtäkkiä toukokuun alussa havahtuu siihen, että kaikki on yhä tekemättä.

– Kyllä vielä toukokuussakin ehtii tekemään pikaisen esikasvatuksen ja saamaan satoa. Ison osan siemenistähän voi kylvää suoraan avomaalle, Uski vakuuttaa.

Hän neuvoo kylvämään suoraan ulos kaikki juurekset, lehtivihannekset ja pavut sekä useimmat kukkakasvit ja yrteistä esimerkiksi tillin.

– Pensaspapujen esikasvattaminen on turhaa. Papu laitetaan lämpöiseen, noin 10-asteiseen maahan. Köynnöspavuille sen sijaan voi antaa alkustartin esikasvatuksella.

Happea, vettä, lämpöä, valoa

Kosteus säilyy kylvöastioissa paremmin, jos ne peittää talouskelmulla. Hapen pitää kuitenkin päästä liikkumaan kylvöksessä.

– Muovi voi olla löysästi kylvöksen päällä tai sen voi välillä ottaa pois. Itämis- ja kasvamisprosessissa tarvitaan kasvualustaa, happea, vettä, lämpöä ja valoa.

Kastelu on monen kotiviljelijän kompastuskivi. Jos se unohtuu pidemmäksi aikaa ja kasvualusta pääsee kuivumaan siinä vaiheessa, kun siemen on jo työntänyt hennon sirkkajuuren ulos, kuivuu myös sirkkajuuri, eikä uutta juurta enää synny. Kasvi on menetetty.

– Kun kasvi on kasvanut pikkuisen isommaksi ja siinä on sirkkalehdet ja kasvulehdet ja enemmän juuria, se kestää kuivahtamista paremmin kuin silloin, kun mitään ei vielä näy mullan päällä, Uski sanoo.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 2/2023!

Itse kasvattamia vihanneksia on ilo katsella ja syödä, kun tietää varmasti, mitä suuhunsa pistää.