Täydentävät hoitomenetelmät auttavat monella poistamaan stressiä. Apua voi saada jäsenkorjauksesta, vyöhyketerapiasta, homeopatiasta tai vaikkapa äänirautahoidosta.
Tähän artikkelikokonaisuuteen haastattelimme Päivi Mustajärveä, Petri Mujusta, Leo Hännistä ja Reeta Ylikoskea. He ovat osallistuneet toinen toistensa kursseille ja täydentäneet tietotaitoaan täydentävistä hoitomuodoista yhdessä ja erikseen.
Nivalassa toimiva perinteinen jäsenkorjaaja ja jäsenkorjauksen kouluttaja Reeta Ylikoski kertoo jäsenkorjauksen toimivan hyvin stressin poistoon.
– Perinteisen jäsenkorjauksen hoito alkaa yleensä jalkateristä. Jo jalkojen käsittely rentouttaa ja purkaa stressiä. Jäsenkorjauksessa hoidetaan aina koko keho rauhallisin ottein.
– Asiakas on mukana hoidossa tekemällä aktiivisesti tarvittavia hoitoliikkeitä. Näin hän tulee tietoisemmaksi omasta kehostaan, joten hoito myös vahvistaa kehon ja mielen yhteyttä, selvittää Ylikoski.
Jäsenkorjauksessa hoito päättyy pään hoitoon. Päähieronnan ohessa tapahtuu myös ns. leukojen viritys.
– Käsittely vapauttaa leukaperiä ja auttaa hampaiden narskutteluun sekä yleensä myös stressiin. Moni asiakas sanoo hoidon jälkeen, että jalat seisovat juurevasti maassa ja olo on tasapainoinen. Pää ’lyö tyhjää’, ja stressi on jäänyt hoitopöydälle, selvittää Ylikoski.
Stressi näkyy ja tuntuu myös hengityksessä. Stressaantunut ihminen jännittää automaattisesti erityisesti yläkeholla. Niska ja hartiat jännittyvät. Hengitys muuttuu pinnalliseksi ja nopeutuu.
– Olen itse myös Hoitava Hengitys -ohjaaja, joten omassa hoitotyössäni otan huomioon vahvasti hengityksen. Hoidon aikana asiakas saattaa ylihengittää tai hengittää vain suun kautta. Silloin rohkaisen häntä hengittämään aina nenän kautta hitaasti niin, että uloshengitys olisi vähintään kaksi kertaa sisäänhengitystä pidempi. Näin parasympaattinen hermosto aktivoituu ja stressitaso alenee.
Ylikosken mielestä jäsenkorjaajalta ja jäsenkorjauksen kouluttajalta vaaditaan hyviä kädentaitoja.
– Jäsenkorjaus on ollut perinteisesti suvussa kulkeva taito. Nykyisin taito leviää koulutusohjelmien kautta. Monet innostuvat opiskelemaan jäsenkorjausta saatuaan siitä ensin itse apua, tietää Ylikoski.
Tärkeitä jäsenkorjaajan ominaisuuksia ovat hänen mukaansa nöyryys, herkkyys, aistiminen, asiakkaan ja hänen kehonsa kuunteleminen sekä asiakkaan kivun ja elämänkokemuksen kunnioittaminen.
– Pelkkä mekaaninen suoritus ei riitä. Tekemällä oppii parhaiten. On myös muistettava hoitaa ja hoidattaa itseään. Toisten tekemistä hoidoista oppii itsekin. Kouluttajan kohdalla tärkeitä ovat myös opettamisen taidot, kun perinnettä siirretään seuraaville sukupolville, Ylikoski sanoo.
Kolmivuotinen perinteisen jäsenkorjaajan koulutus sisältää peruskou-lutuksen, jatkokoulutuksen ja erikoistumiskoulutuksen. Ylikosken mielestä perinteisen jäsenkorjauksen pääkouluttajana toimineen Leila Kattilakosken laatiman oppimateriaalin mukaan on selkeää opettaa.
– Kurssien jälkeen jäsenkorjauksen opiskelija osoittaa osaamisensa näytössä. Siihen kuuluvat hoitonäyttö, kirjallinen seminaarityö ja suullinen teoriakoe. Opiskelija tekee koko koulutuksen aikana vähintään 180 harjoitushoitoa, syventää osaamistaan kotitenttien avulla ja opiskelee anatomiaa, hän kertoo.
Jäsenkorjaajien kouluttajaksi haluava ilmaisee halukkuutensa Perinteinen jäsenkorjaus ry:lle. Kun kouluttajakokelaaksi on hyväksytty, kokelas käy läpi uudelleen kaikki edellä mainitut kolme kurssikokonaisuutta jonkun toisen opettajan apuopettajana. Tämän prosessin jälkeen opettajakokelas vetää kurssin oman ryhmänsä kanssa.
Reeta Ylikoski on 49-vuotias äiti ja yrittäjä. Hänellä on kaksi yritystä: Ylivieskassa toimivassa Helmikässä hän hoitaa vauvoja, raskaana olevia naisia, synnyttäneitä äitejä sekä kouluttaa jäsenkorjaajia Kaisu Niirasen kanssa. Balance Care Oy:ssä Ylikoski kouluttaa Merja Koivusen kanssa heidän yhdessä kehittämäänsä Baby Balance -vauvahierontatekniikkaa terveydenhuollon ammattilaisille.