Hanna Poikonen korostaa luovaa liikettä liikunnan kolmantena pilarina. – Usein ajatellaan, että tarvitsemme aerobista harjoittelua ja voimaharjoittelua. Mielestäni tarvitsemme myös liikunnan kolmatta pilaria: luovaa liikuntaa. Se koostuu ilosta, rauhasta ja nautinnosta – tanssista.

Tanssissa musiikki, liikkuminen ja muu kehollisuus sekä sosiaalinen vuorovaikutus lisäävät hyvän olon hormonien eritystä ja vähentävät stressihormonien eritystä. 

– Jo pelkästään musiikin kuuntelu auttaa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöstä toipumista. Tanssiessa voi liikkua mielikuvista käsin sekä ilmaista sisäistä maailmaa ja tunteita. Tanssiessa pitkittynyt stressikin voi laueta, sanoo neurotieteen tohtori Hanna Poikonen.

On myös huomattu, että ihmisen ollessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, aivot virittyvät samalle taajuudelle kumppanin kanssa. 

– Jaettu liike on hyvä tapa rakentaa positiivista ilmapiiriä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Poikonen kertoo, että edellä mainittujen tekijöiden myötä aivoissamme aktivoituu eri aisteihin liittyviä aivoalueita. Niitä ovat näköaisti, kuuloaisti sekä kosketuksen kautta tuntoaisti. Samalla aktivoituu liikkeen tuottamisen aivoalue. Tanssia opetellessa aktivoituu myös aivojen etuaivokuori. Se vastaa kognitiivisista prosesseista, kuten työmuistista, tarkkaavaisuudesta ja toiminnan ohjauksesta.

Tanssilla on voima eheyttää sekä henkistä että fyysistä olemustamme. Neurologisista sairauksista tanssia on tutkittu eniten Parkinsonin taudin osalta. 

– Tanssi voi auttaa Parkinsonin taudin oireiden hoidossa. Uuden kanadalaistutkimuksen mukaan ne sairastuneet, jotka tanssivat, eivät tarvinneet lääkityksen lisäämistä. Sen sijaan kontrolliryhmän jäsenten piti lisätä lääkitystä. Tanssin todettiin hidastavan merkittävästi sairauden etenemistä, Poikonen sanoo. 

Dementiakin on ollut tutkimuksen kohteena. Tanssin on todettu olevan ikäihmisten kohdalla parempi terveyden edistäjä kuin monotonisempi liikunta, kuten kävely tai venyttely. 

– Tanssi auttaa aivojen valkean aineen ja harmaan aineen pysymistä terveempänä. Voidaan siten olettaa, että tanssi myös ehkäisee muistisairauden syntymistä. 

Edelleen MS-taudin ja aivoverenkiertohäiriöiden kohdalla on virinnyt tutkimusta. 

– Mielenkiintoista on se, että tanssi auttaa aivoverenkiertohäiriöiden kroonisessakin vaiheessa. Aiemmin on oletettu, että viiden vuoden kuluttua aivoverenkiertohäiriöstä ei enää tapahdu lisää toipumista. Sittemmin on kuitenkin huomattu, että tanssiharjoitteiden kautta esimerkiksi kävelykyky on parantunut sairauden kroonisessakin vaiheessa. 

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2022!