Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin bakteerien tarttumista, selviytymistä ja siirtymistä käsittelemättömillä ja käsitellyillä puupinnoilla sekä laboratorio- että kenttäolosuhteissa.
Laboratoriokokeissa tarkasteltiin sekä ihon normaalimikrobistoon kuuluvaa bakteeria että mahdollista taudinaiheuttajaa: Staphylococcus epidermidis ja Pseudomonas aeruginosa -bakteereja. Ensimmäinen on tavallinen ja yleensä harmiton bakteeri, jota elää luonnostaan ihmisen iholla. Se kuvaa hyvin arjessa iholta pinnoille siirtyvää bakteeria. Jälkimmäinen voi aiheuttaa infektioita erityisesti riskiryhmiin kuuluville ihmisille ja tunnetaan kyvystään selviytyä vaativissa olosuhteissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että käsittelemättömällä puupinnalla esiintyy enemmän erilaisia bakteereja ja ne säilyvät elinvoimaisempina kuin käsitellyllä puulla.
– Kun puupinta oli käsitelty, bakteerien määrä oli pienempi ja erilaisia lajeja esiintyi vähemmän. Pintakäsittely siis muuttaa pinnoilla elävää mikrobistoa, ja voi sitä kautta vaikuttaa hygieniaan ja terveysriskeihin. Käsittelemätön puu saattaa toisaalta tukea hyödyllisten mikrobien säilymistä, kertoo väitöskirjatutkija Elina Kettunen.
Laboratorio- ja kenttäkokeet täydentävät toisiaan. Laboratorio-olosuhteissa voitiin tarkastella bakteerien käyttäytymistä puupinnoilla kontrolloidusti, kun taas julkisissa tiloissa tehdyt kokeet osoittivat, miten ilmiö näkyy todellisissa mikrobiyhteisöissä.
– Esimerkiksi S. epidermidis säilyi paremmin käsittelemättömällä puulla laboratorio-olosuhteissa. Kenttäkokeissa käsittelemättömillä pinnoilla havaittiin enemmän erilaisia ja elinkykyisempiä bakteereja. Tämä viittaa siihen, että puumateriaalin luontaiset ominaisuudet vaikuttavat mikrobiyhteisöihin. Ympäristötekijät ja mikrobien välinen kilpailu kuitenkin muokkaavat vaikutusten voimakkuutta, Kettunen sanoo.
Materiaalien valinnalla voidaan vaikuttaa mikrobistoon
Tutkimuksessa tarkasteltiin rajattua joukkoa materiaaleja ja kahta bakteerilajia laboratorio-olosuhteissa, joten pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Tulokset tarjoavat kuitenkin käytännön näyttöä siitä, että materiaalivalinnat voivat vaikuttaa siihen, millainen mikrobisto pinnoille muodostuu.
– Sisäympäristöjen terveellisyys, materiaalien kestävyys ja mikrobien hallinta ovat keskeisiä kysymyksiä rakentamisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kalusteissa ja seinäpinnoissa, joissa materiaalien ja pintakäsittelyjen avulla voidaan vaikuttaa hygieniaan ja siihen, millainen mikrobisto pinnoille muodostuu. Jatkossa voidaan kehittää entistä hygieenisempiä tai jopa niin sanotusti probioottisia puumateriaaleja ja pintakäsittelyjä, kertoo puumateriaalitieteen apulaisprofessori Tuula Jyske.
