KE 3 2025 3 (Part 2 of 5)

Kor- jausrakentamisen täsmäavustuksella olisi luo- tavissa nopeasti töitä rakennusalalle tilantees- sa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on kanveesissa, Jouni Parkkonen sanoo. Lähiöille elinvoimaa KOVA ry esittää myös lähiöohjelman käynnis- tämistä ehkäisemään segregaatiota ja tukemaan lähiöiden elinvoimaa. Lähiöissä asuu Suomes- sa yhteensä noin 1,5 miljoonaa ihmistä, ja näi- den asuinalueiden kehittyminen vaikuttaa siten monen suomalaisen hyvinvointiin ja alueiden elinvoimaisuuteen. Esitämme lähiöohjelmalle tälle vuodelle kolmen miljoonan euron määrärahaa ja viiden miljoonan euron rahoitusta vuodessa kahdelle seuraavalle vuodelle. Ideana on, että määrära- han avulla tuettaisiin lähiöiden elinvoimaa sekä viihtyisyyttä, Jouni Parkkonen sanoo. Mitä lähiöissä voisi ja kannattaisi tehdä? Lähiöissä pitää olla infra kunnossa. Lähi- öissä pitää olla myös lähivirkistysalueita, lähipal- veluita kouluineen ja kauppoineen. Näihin asioi- hin pitää tehdä panostuksia, Parkkonen sanoo. KOVA esittää myös , että ympäristöministe- riö nimeäisi asuntorakennemuutosalueita, joihin kohdistettaisiin erityistoimenpiteitä asuntomark- kinoiden rakennemuutokseen sopeutumiseksi ja alueiden asuntomarkkinoiden tervehdyttämiseksi. Suomessa on tuhansia tyhjiä asuntoja. Pelkäs- tään valtion tuella rakennettuja asuntoja oli ke- väällä 2024 tyhjänä noin 8 700 kappaletta. On- gelma on siis huomattava. Kun tyhjänä olevaa, valtion tuella rakennet- tua asuntokantaa puretaan, vähenee asuntojen ylitarjonta, tämä puolestaan tervehdyttää aluei- den asuntomarkkinatilannetta. Asuntorakennemuutosalueiden nimeämisen ja siihen liittyvien ohjelmien keskeinen tavoite on parantaa näillä alueilla olevien kuntien asun- tomarkkinatilannetta ja vaikuttaa siihen, että vuokrataloyhtiöt pystyvät huolehtimaan pitkä- aikaisesti jäljelle jäävästä asuntokannasta ja nii- den korjauksista. Rakennemuutosalueilla oleville vuokrataloyhtiöille luotaisiin 10 vuoden ohjel- ma, jonka aikana yhtiön asuntokantaa sopeutet- taisiin vähenevään kysyntään. Samalla kuitenkin mahdollistettaisiin tarvit- taessa rajattu vuokra-asuntojen uudistuotanto niin, että suhteessa 2:1 purettavien asuntojen tilalle olisi myös mahdollista rakentaa uutta, energia- tehokasta ja esteetöntä asuntokantaa esimerkiksi kuntakeskuksiin. Ohjelmaan mukaan lähteville vuokrataloyhtiöille mahdollistettaisiin 90 prosen- tin purkuakordit ja -avustukset sekä muun muas- sa mahdollisuus konversiolainoihin, mahdolli- suus korkotukilainoihin peruskorjauksia varten ja lainojen maturiteettien pidentäminen. Raken- nemuutosalueille liittyviin tervehdyttämisohjel- miin myönnettäisiin 10 miljoonan euron vuosit- tainen tuki 10 vuoden ajaksi.  Olemme luoneet rohkean avauksen väestöl- tään vähenevillä alueilla toimivien asuntomark- kinoiden tervehdyttämiseksi. Avauksen tavoit- teena on poistaa asuntojen ylitarjontaa, mutta myös saada vaikeuksissa olevat vuokrataloyh- tiöt sellaiseen taloudelliseen tilaan, että ne pys- tyvät huolehtimaan jäljelle jäävästä kiinteistö- kannasta ja niiden korjauksista pitkäaikaisesti, Parkkonen korostaa. n Vuonna 2024 noin 8 500, eli 40 prosenttia, aloituksista oli valtion tukemia asuntoja. 17 V uoden Omakotivaikuttajan tunnustuk- sen maaliskuun loppupuolella saanut Helsingin yliopiston kaupunkimaan- tieteen professori Mari Vaattovaara olisi valmis mylläämään uusiksi koko tämänhet- kisen kaupunkirakentamisen. Hänen mukaansa rakentamisen mittakaava on muuttunut vuodes- ta 2010 lähtien. Kaupunkiseutuja on ryhdytty rakentamaan liikennejärjestelmien tukemiseksi ja rakennus- teollisuuden tarpeisiin, jyrähtää Vaattovaara. Suurin osa suomalaisista toivoo pientaloasu- mista, mutta kaupungeissa pientalojen potentiaali on jäänyt pitkälti tunnistamatta, kun rakentami- sen pyrkimyksenä on ollut etenkin tiivistäminen ja pienten asuntojen lisääminen. Ihmisille tärkeitä olisivat oma ovi, vihreät näkymät ja oma piha, vaikka se olisi vain paik- ka grillille. Tutkimusten mukaan ihmiset halua- vat asua joko keskustoissa tai pientaloalueilla. Esikaupunkialueilla vain neljä prosenttia haluaa asua kerrostalossa. Silti niille rakennetaan pel- kästään kerrostaloja tällä hetkellä. Hyvinvoinnin perusta Isoihin, monta pientä asuntoa sisältäviin taloihin tarvitaan isot, leveät tiet, joten myös infrastruk- tuuri on kasvanut valtavasti. Asuinalueiden yk- sipuolistuminen lisää segregaatiota, alueellista eriytymistä, pelkää Mari Vaattovaara. Kun talossa asuu toistasataa ihmistä pienis- sä asunnoissa, niissä on iso vaihtuvuus ihmisten muuttaessa isompiin asuntoihin, eikä sosiaali- suuskaan pääse syntymään samalla tavalla kuin aiemmin pienemmissä taloissa. Väestörakentee- seen ja rakennuskantaan tarvitaan monimuo- toisuutta, jottei segregaatio lisäänny. Moniin tarpeisiin sopiva kaupunki on ihmisten hyvin- voinnin ja hyvinvointivaltiomme perusta, muis- tuttaa Vaattovaara. Vaattovaaran vetämä tutkimusryhmä Pienta- lot kaupungissa tutki sitä, miten kaupunkeihin voidaan luoda tehokasta kaupunkimaista pien- talorakentamista. Projektin loppuraporttina jul- kaistiin vuonna 2022 julkaisu, joka kokosi yhteen pientalorakentamisen toteutusvaihtoehtoja kau- punkimaisille pientaloalueille. Turkimus tarpeen Professori Mari Vaattovaara edistää asumisen viihtyisyyttä ja haluaa luoda myös kaupunkeihin mahdollisuuksia pientalomaiseen asumiseen, kii- tellään Omakotiliiton palkintoperusteissa. Suo- men Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila  kiittää Vaattovaaran aktiivisuutta ja roolia hy- vän asumisen edistämisessä. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee todelli- siin asumistarpeisiin pohjautuvaa tutkimusta ja laadukkaaseen tutkimukseen perustuvaa näke- mystä. Tätä kautta kansalaisten asumistoiveet voivat toteutua entistä paremmin, toteaa Malila. Luonto ja pientalot kulkevat käsi kädessä, ja siihen kytkeytyy myös kansalaisten terveys ja hyvinvoinnin kokonaisuus. Professori Mari Vaat- tovaara on pitänyt vuosien varrella esillä monia tärkeitä teemojaesimerkkinä asumisen laatu, asumisväljyys tai vaikkapa se, että kodin omis- taminen on itsessään omiaan luomaan vakautta koko yhteiskuntaan. Näkemykset ovat tärkeitä, sillä ne saavat myös päättäjät ajattelemaan asioita uudella tavalla ja vievät asumisen kehittämistä eteenpäin, hän kiittää. n Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara otti kunniakirjan ja vasaran vastaan iloisena kesken työpäivän. Kuva: Viivi Handolin Kaupunkeja rakennetaan rakennusteollisuuden tarpeisiin 18 M aailma on kohdannut viime vuosina suuria muutoksia energiantuotannossa ja -jakelussa, nämä muutokset ovat nostaneet energian hintaa. Samaan aikaan geopoliittiset kriisit ovat nostaneet esiin Hyvityslaskentajärjestelmä tekee aurinkosähköstä aiempaa kannattavamman investoinnin Taloyhtiö voi myydä ylijäämäsähköä Taloyhtiö voi yhdessä asukkaidensa kanssa perustaa energiayhteisön. Energiayhteisön avulla taloyhtiön asukkaat saavat mahdollisuuden hyödyntää taloyhtiön omien aurinkopaneelien sähköä. Teksti: Eero Wihuri Hyvityslaskenta mahdollistaa aurinkovoimalan mitoittamisen selvästi suuremmaksi ilman, että sähköverkkoon myytävän aurinkosähkön osuus kasvaa. Näin aurinkosähköjärjestelmän taloudellinen merkittävyys kasvaa ja kannattavuus paranee. Kuva: Pexels huolen energiariippuvuudesta ja toimitusvar- muudesta. Tässä murroksessa moni taloyhtiö on pohtinut omia lämmitysvaihtoehtojaan. Aurinkosähköjärjestelmiä voidaan asentaa pientalojen lisäksi myös kerrostaloihin ja rivita- loihin. Taloyhtiöiden aurinkovoimaloita voidaan hyödyntää muun muassa maalämpöpumppujen tarvitseman sähkön tuottamiseen sekä taloyh- tiön yhteisissä tiloissa. Kiinteistösähköä on esi- merkiksi hissien, ilmastoinnin, yhteisten tilojen valaistuksen, keskuslämmitysjärjestelmän ja ta- loyhtiösaunan käyttämä sähkö. Tämä vähentää ostoenergian tarvetta merkittävästi. Mutta taloyhtiön aurinkopaneeleilla tuotet- tua energiaa voidaan käyttää myös asunnoissa, ja tämä näkyy suoraan asukkaiden sähkölas- 19 telujakso on tasejakso, joka on 15 minuuttia. Jos saman tasejakson aikana aurinkosähköä tuote- taan esimerkiksi 10 kWh, kiinteistösähköä ku- luu 3 kWh ja huoneistosähköä yhteensä 6 kWh, tuotetusta aurinkosähköstä katetaan ensin kiin- teistösähköliittymän sähkönkulutus ja sitten lo- put 7 kWh jaetaan taloyhtiön osakkaille. Ilman hyvityslaskentaa sähköverkkoon olisi tässä ta- pauksessa laskettu myytävän 7 kWh, mutta hy- vityslaskennan ansiosta sähköverkkoon myytävä osuus jää suhteellisen pieneksi. Kiinteistösähkön yli menevän aurinkosähkön jako huoneistoille tehdään hyvityslaskentapalve- lussa automaattisesti ja yleisimmin osakeomistus- ten suhteessa. Taloyhtiö ilmoittaa jakoperusteen hyvityslaskentapalveluun. Hyödyn huoneistoille jyvitetyistä aurinkosähköstä saa se taho, jonka nimissä huoneiston sähkösopimus on. Huoneis- ton ollessa vuokralla, hyödynsaaja on yleisim- min vuokralainen. Energiayhteisön perustaminen Hyvityslaskennan hyödyntäminen vaatii taloyh- tiöltä energiayhteisön perustamista. Energiayhteisön perustaminen edellyttää toi- menpiteitä paitsi energiayhteisön jäseniltä, myös sähkön jakeluverkonhaltijalta. Taloyhtiön pitää tehdä päätös energiayhtei- sön perustamisesta yhtiökokouksessa. Samalla on järkevää esittää osakkaille hyvityslasken- nassa käytettävä tuotetun sähkön jakoperuste osakkaille, osakeomistusten suhteessa, ja sähkö- verkkoon myytävän sähkön käsittelytapa (SMA- tai SMB-jakotapa). Tämän jälkeen uuden energiayhteisön pitää ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle tuotannon liit- tämisestä verkkoon sille käyttöpaikalle, mis- sä aurinkovoimala sijaitsee. Energiayhteisöön kuuluville tuotantopaikoille tehdään sopimus ylijäämäsähkön myynnistä valitun sähköyhti- ön kanssa. Myyntisopimus tulee olla sovittu- na ennen tuotannon liittämistä sähköverkkoon. Ylijäämäsähkön jakotapa (SMA vai SMB) mää- rittää myyntisopimusten osapuolet. Energiayhteisö ja jakeluverkon haltija teke- vät keskinäisen sopimuksen osapuolten välisis- tä oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimuksessa energiayhteisö ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle tarpeelliset tiedot energiayhteisön perustami- seksi ja tuotannon liittämiseksi sähköverkkoon. Tämän jälkeen jakeluverkonhaltija rekisteröi energiayhteisön antamat tiedot Fingridin ylläpi- tämään datahubiin. Netotus ja hyvityslaskenta on mahdollista aloittaa aikaisintaan 14 päivän pääs- tä tietojen antamisesta jakeluverkonhaltijalle. n Lähde: Motiva kuissa. Aurinkopaneeleihin tehdyn investoinnin takaisinmaksuaika lyhenee, kun aurinkosäh- kö voidaan käyttää sekä kiinteistösähköön että asuntojen kuluttamaan sähköön. Aurinkosähköjärjestelmissä on nyt ostajan markkinat. Vaikka sähkön hinta on energiakrii- sivuosista alentunut, hankinta voi olla kannat- tava etenkin kohteissa, joissa hyväkuntoisella katolla on varjostamaton paikka paneeleille ja tuotetun sähkön saa käytettyä pääosin itse. Itse käytetystä aurinkosähköstä saa hyödyn ener- giamaksun lisäksi myös sähkön siirtomaksun ja verojen osalta. Parempi kannattavuus Aurinkosähkön kannattavuus taloyhtiöissä on pa- rantunut niin sanotun hyvityslaskennan vuoksi. Hyvityslaskennassa sähköverkkoon myyty aurin- kosähkön osuus eli niin sanottu ylijäämäsähkö muodostuu huoneistokohtaisesti kunkin huoneis- ton sähkönkulutuksen yli menevästä aurinko- sähkön osuudesta. Eli jos huoneistolle jyvitetty aurinkosähkö ylittää tarkasteltavan tasejakson aikana huoneiston sähkönkulutuksen, yli me- nevä sähkö myydään sähköverkkoon. Hyvityslaskenta mahdollistaa aurinkovoimalan mitoittamisen selvästi suuremmaksi ilman, että sähköverkkoon myytävän aurinkosähkön osuus kasvaa. Näin aurinkosähköjärjestelmän taloudelli- nen merkittävyys kasvaa ja kannattavuus paranee. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva jul- kaisi talvella kyselytutkimuksen, jonka tulok- sen mukaan taloyhtiöissä ei vielä ole tunnistettu energiayhteisöjen ja hyvityslaskennan taloudel- lisia hyötyjä taloyhtiöille ja asukkaille. Vuodesta 2023 lähtien kaikkien taloyhtiöiden on ollut mahdollista hyvityslaskennan kautta hyödyntää aurinkosähköä taloyhtiön sähkön- kulutuksen lisäksi laskennallisesti myös asun- tojen sähkönkulutukseen. Tällöin aurinkosähkö pienentää hoitovastikkeen lisäksi myös asukkai- den omia sähkölaskuja. Perustamalla energiayh- teisön taloyhtiö voi hyödyntää hyvityslaskentaa ja investoida isompaan aurinkosähköjärjestel- mään, mikä parantaa hankinnan kannattavuutta. Aiemmin sähköverkkoon menevästä sähkös- tä maksettiin vain pieni korvaus, minkä vuoksi aurinkovoimala kannatti mitoittaa kiinteistösäh- köliittymän kulutuksen mukaisesti. Tämä johti suhteellisen pienien aurinkosähköjärjestelmien asentamiseen myös kerrostaloissa ja teki järjes- telmän hankinnasta monessa taloyhtiössä kan- nattamattoman. Vartin hyvitysjakso Hyvistyslaskelmassa aurinkosähköjärjestelmän tuottamaa sähköä jaetaan laskennallisesti kiin- teistösähköliittymän sähkönkulutuksen lisäksi myös huoneistojen sähkönkulutukseen. Tarkas- Aurinkosähkö-järjestelmissä on nyt ostajan markkinat. 20 V ihreää siirtymää edistävien energiatu- kien jakelu on ollut tehotonta ja tukien käytön seuranta kehnoa. Rahaa on mennyt muun muassa energiahankkei- siin, jotka olisivat pärjänneet omillaankin. Näin tiukasti tylyttää tukien käyttöä Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV. Se julkaisi raporttinsa energiatukien käytöstä huhtikuun puolivälissä. Energiatuella on pyritty edistämään Suomen ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavutta- mista. Vuosina 2018–2023 tuen vaikuttavuutta ei systemaattisesti seurattu. Tuelle oli asetet- tu paljon erilaisia tavoitteita eikä mitään niistä priorisoitu selvästi: jokaisen hankkeen kohdal- la voitiin katsoa tuen edistävän ainakin jotakin tavoitetta ainakin vähän. Tämä heikensi tuen vaikuttavuutta. Selkeiden tulostavoitteiden puute aiheuttaa riskin sille, että tukia ohjautuu joko itsessään kannattaville tai energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta marginaalisille hankkeille. Valtion varojen vastuullinen käyttö edel- lyttää, että tukien vaikutuksia seurataan ja tuki kohdistetaan kustannusvaikuttavimpiin hank- keisiin. Ei riitä, että tuella edistetään tavoitteita jossain määrin, vaan valtion tuki tulee kohdis- taa hankkeisiin, joilla tuella saadut vaikutukset ovat mahdollisimman suuret, sanoo ylitarkasta- ja Kaisa-Reeta Koskinen. Yrityksille myönnettävän energiatuen määrä moninkertaistui vuosina 2018–2023. Vuonna 2018 energiatukea oli myönnettävissä noin 55 miljoonaa ja vuonna 2022 jo noin 730 miljoonaa euroa, kun kansallisen tuen rinnalle tuli rahoi- tusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastuulla olevista tuista suurin osa myönnettiin uusiutu- van vedyn ja metaanin tuotantoon sekä sähkön- tuotantohankkeisiin. Business Finland myönsi energiatukea pienille, alle viiden miljoonan eu- ron hankkeille ja se kohdistui pääasiassa aurin- kosähköön, hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Vaihteleva käyttö Tarkastuksessa analysoitiin myös tukihakemuk- sia. Vaikka energiatuen ohjeistus on ollut katta- vaa, se on kuitenkin mahdollistanut tukikriteerien vaihtelevan käytön. Päästövaikutuksen, hank- keiden aikaansaaman energiansäästön laskenta sekä hankkeiden kannattavuustietojen arviointi on ollut epäyhtenäistä. Ohjeistuksen väljyyden vuoksi yritysten ilmoittamat tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Tämä on vaikeuttanut hankkeiden keskinäistä vertailua ja voinut vaarantaa hakijoiden tasapuo- lisen kohtelun. Hakemusten tekemistä ja niiden käsittelyä tulisikin ohjeistaa tarkemmin, sanoo ylitarkastaja Pietari Suomela. Nykyisellään hakija on esimerkiksi voinut valita melko vapaasti energianhinnat, joilla hankkeista syntyvä kustannussäästö arvioidaan. Kustannussäästöt taas vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kannattavina ja sitä kautta tukikel- poisina hankkeet näyttäytyvät. Käytettyjen ener- gianhintojen vaihtelujen vuoksi samanlaisetkin hankkeet voivat näyttäytyä joko tukea vaativina tai itsessään erittäinkin kannattavina. VTV suosittaa, että työ- ja elinkeinoministe- riö laatii energiainvestointituelle konkreettiset tulostavoitteet ja niille seurannan. Lisäksi oh- jeita tulee päivittää siten, että hakemukset ovat vertailukelpoisia. TEM:n tulisi kehittää myös tuen kriteereitä ja tukiprosessia niin, että tuki kohdistuu aidosti uuteen teknologiaan ja pääs- tö- ja energiavaikutuksiltaan kustannustehok- kaimmille hankkeille. n Vihreä siirtymä tarkoittaa ilmastoa saastuttavista fossiilista polttoaineista luopumista ja muun muassa sähköntuotannossa siirtymistä ilmastoystävällisiin tuotantotapoihin. Kuvituskuva: Pexels VTV: Energiatukien jako tehotonta ja seuranta kehnoa Kiertoilmatakka tuottaa lämpöä heti tu- len sytyttämisen jälkeen ja kierrättää sen tasaisesti huoneilmaan. Tämä tekee siitä ihanteellisen lisälämmönlähteen erityisesti koteihin, joissa päälämmönlähde on maa- lämpö, kaukolämpö tai poistoilmalämpö- pumppu. Contura kiertoilmatakka polttaa vähem- män puuta, mutta tuottaa yhtä paljon läm- pöä kuin varaava takka. Takkatulen palaessa lämmönsäätely on helppoa ja joustavaa pa- Conturan kiertoilmatakka lämmittää nopeasti ja tehokkaasti Ota yhteyttä lähimpään Conturan jälleenmyyjään! Yhteystiedot löydät kotisivuiltamme: contura.eu/fi-fi/jalleenmyyjat Harkitsetko takkaa tunnelmanluojaksi, lisälämmönlähteeksi tai turvaksi sähkökatkosten varalle? Conturan kiertoilma- takka tuottaa nopeasti tasaista ja tehokasta lämpöä juuri silloin, kun sitä tarvitset. loilmasäätimen ansiosta. Lisäksi Conturan palamistekniikka polttaa puun tehokkaasti ja vähentää pienhiukkaspäästöjä. Conturan voi asentaa helposti jälkikä- teen kotiin tai mökille. Se voidaan sijoittaa suoraan lattialle ilman, että perustuksia tar- vitsee vahvistaa. Conturan takkamallistosta löydät tyy- likkäät ja modernit takat jokaiseen tarpee- seen. takkahuone.comJälleenmyynti: contura.eu Contura 556 Connect 22 V uosina 1940-1999 Suomeen valmis- tui reilusti yli miljoona rakennusta, joista kaksi kolmasosaa rakennettiin kaupungistumisen ja väestönkasvun myötä vuosina 1970-1999. WSP Finlandin teke- mä Rakennettu Suomi 2025 -selvitys tarkastelee juuri näitä kiinteistöjä, joiden tulevaisuudesta Emme tarvitse kiinteistöjen roskapankkia, vaan valtakunnallista kierrätettävien rakennusosien pankkia Ikääntyneestä sotien jälkeisestä rakennuskannasta liki kolmasosa sijaitsee elinvoimaltaan elinvoimaltaan heikentyneillä alueilla. Kiinteistöt kaipaavat korjaamista, uusia käyttäjiä ja uusia kierrätystapoja. Kiinteistöjen arvonromahdushistoriallinen tulonsiirto täytyy tehdä päätöksiä. Alun perin teollisesti tuotettujen rakennusten käyttöiäksi suunnitel- tiin 50 vuotta. Tutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia näistä rakennuksista sijaitsee nyt alueilla, joissa elin- voima on heikentynyt teollisuuden kuihtumisen tai väestökadon seurauksena. Savonlinnassa, Sastamalassa, Kurikassa, Raa- hessa ja Imatralla on paljon riskirakennuksia sekä elinvoimaongelmia. Kun yhdistetään iäk- käät teollisuuskiinteistöt ja heikentynyt elinvoi- ma, kärki on lähes sama: Kurikka, Sastamala, Kauhava, Raahe, Savonlinna. Suomen 913 miljardin kansallisvarallisuudesta, vuoden 2023 taso, valtaosa, 70 prosenttia, muo- dostuu rakennuksista. Kiinteistöjen arvonromah- dus onkin historiallinen alueellinen tulonsiirto, 23 Soukan ja Matinkylän kaltaisia alueita ei olisi voitu rakentaa vanhoilla metodeilla, Terhi Tik- kanen-Lindström painottaa. Noin 30 prosenttia rakennuksista nousi kau- punkeihin, viidennes taajamiin ja puolet maa- seudulle. Korjausikäisiä kiinteistöjä löytyy nyt suhteellisesti eniten alueilta, joissa väki, työpai- kat ja investoinnit ovat 2000-luvulla vähentyneet. Lapissa Kemijärvellä, Sallassa ja Pellossa yli 25-vuotiaiden rakennusten osuus on yli 90 pro- senttia. Lähes yhtä paljon vanhoja kiinteistö- jä on Kainuussa Kuhmossa, Suomussalmella ja Puolangalla. Yleisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennuskanta on vanhaa. Erityisen haavoittu- vaista siitä tulee elinvoimaltaan heikentyneissä kunnissa, joita löytyy myös Satakunnasta, Pir- kanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Savo-Kar- jalasta. Näiden ulkopuolella Heinola, Hanko, Forssa, Kannus ja Haapajärvi kuuluvat samaan kategoriaan. Purku-uhan kasvu Suurten kaupunkien kehyskunnissa, Lounais-Suo- messa, Pirkanmaalla ja Oulun etelänaapurissa jopa yli puolet rakennuksista on valmistunut vas- ta tällä vuosituhannella. Silti kaupungistuminen kiihdyttää purkamista kaupungeissakin. Vuonna ja avuksi on ehdotettu jopa ”Asunto-Arsenalia” järjestelemään ongelmakiinteistöjä samaan ta- paan kuin omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal sii- vosi pankkien jälkiä 1990-luvun lamavuosina. Tässä asiassa reilu siirtymä hukattiin jo. On erotettava suojeltavat kohteet, ja muillekin on etsittävä ensisijaisesti uusia käyttötarkoituk- sia. Emme kuitenkaan tarvitse kiinteistöjen ros- kapankkia, vaan valtakunnallista kierrätettävien rakennusosien pankkia, sanoo selvityksestä vas- taava, johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lind – ström. Mitä tehdään? WSP Finlandin tekemän selvityksen mukaan nyt pitäisi päättää, mitä valtavalle kiinteistö- omaisuudelle tehdään: saneerataanko, muute- taanko käyttötarkoitusta vai puretaankoja jos puretaan, niin miten se tehdään. Aikakausien erityispiirteilläkin on vaikutusta. Vielä 19401950 -luvuilla suosittiin paikalla rakentamista, ja 1960-luvuilla siirryttiin elementteihin ja teol- liseen tuotantoon. Se oli aluksi opettelua, kokei- lua ja kopiointia ulkomailta. On tietysti perusteltua kysyä, oliko 50 vuo- den käyttöikä järkevä lähtökohta suunnittelulle. Toisaalta rakentamisen täytyi muuttua. Espoon Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) toimi vuosien 1906-1994 välisen ajan Suomen suurimpana urheilun ja liikunnan keskusjärjestönä. Järjestön vuonna 1984 Helsingin Pasilaan rakennettu toimistotalo purettiin vuonna 2024 asuinrakennusten tieltä. Länsi-Pasilan toimistojen purkaminen viivästyi vuosilla, mutta viivästymisen syy ei ollut materiaalisten resurssien säästävä käyttö vaan raitiotien melu. Kuva: Finna/ Yehia Eweis, Helsingin kaupunginmuseo Tampereen keskusvirastotalo rakennettiin Keskustorin laitamille vuonna 1967. Aarne Ervin suunnittelemaa rakennusta kutsutaan ”Valkoiseksi taloksi”. Keskustorin pohjoislaidalla sijaitsi Molinin talo, korttelin kokoinen puutaloryhmä. Se purettiin 1960-luvulla Keskustorin alueen kehittämisen vuoksi. Kuva: Matti Selänne/Vapriikin kuva-arkisto 24 2023 purettiin jo liki 8 000 rakennusta. Kilpai- lu kertaalleen rakennetusta maasta saa puskut- raktorin liikkeelle. Kun maan hinta nousee, 1970–1980-luvuilla valmistuneet kerrostalot eivät enää vastaa omis- tajiensa tehokkuusvaatimuksia. Ne ovat liian matalia tai vaikeasti muokattavia, eikä ikkuna- pinta ja huonekorkeus riitä. Laki vaatii purku- kartoitusta, mutta sen merkitys jää vähäiseksi, kun raha ja kiire ratkaisevat. WSP:n liiketoimin- tajohtaja Katri Luoma-ahon mielestä ainakin kunnat voisivat näyttää esimerkkiä. Tilaaja päättää, milloin purkukartoitus teh- dään. Jos selvitys tehtäisiin hyvissä ajoin, voi- taisiin tarkastella aidosti sitä, miten kiertotalous toteutuu parhaiten. Periaate on selvä: luonnolle paras vaihtoehto on rakennuksen korjaaminen tai muokkaus, sit- ten tulee rakennusosien uudelleenkäyttö ja vas- ta kolmantena materiaalikierrätys. Parempaa kierrätystä EU haluaa kierrättää 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä, mutta Suomi ei pääse edes 60 pro- senttiin. Tavoitteista jäädään myös yhdyskunta- ja muovijätteen kierrätyksessä. Suomi kuluttaa eniten materiaaleja Euroopassa, erityisesti kai- vannaisten vuoksi. Vaikka mineraaleja riittää muidenkin hyö- dynnettäväksi, oma rakennusteollisuus käyttää kolmanneksen raaka-aineista. Rakennusosien uudelleenkäyttöä yritetään li- sätä. Esimerkiksi CE-vaatimuksista voidaan luo- pua, kun osan käyttötarkoitusta ei olennaisesti muuteta. Kelpoisuus osoitetaan paikkakohtai- sesti testaamalla, laskemalla, mittaamalla tai tuotetietoja hyödyntäen. Myös kustannusohjausta voitaisiin vahvistaa. Prosessit vaativat kehittämistä ennen kuin toi- minnasta tulee kannattavaa. Alalta puuttuu te- kijöitä, osaamista ja tahtoakin. Yksi puute on se, että rakentamisen pääs- tövaikutusta ei seurata, kunnat seuraavat omissa tavoitteissaan lähinnä vain rakennusten energi- ankulutusta, sanoo Terhi Tikkanen-Lindström. Riskirakenteet ja laatuviat vaikeuttavat myös 1970- ja 1980-luvun sarjatuotannon hyödyntä- mistä. Ulkovaipan betoni on heikkoa, kellarit ja tasakatot aiheuttavat kosteusongelmia, eikä jul- kisivuja ole suunniteltu kestämään ilmastonmuu- toksen rasitusta. Enemmän rohkeutta Uudet rakennukset suunnitellaan modulaarisik- si, jotta osien purku, vaihto ja uudelleenkäyttö helpottuu. Ominaisuudet tallennetaan tietokan- toihin, joita Terhi Tikkanen-Lindström vertaa vaatteiden tuoteselosteisiin: kun puretaan, tie- detään mitä sisältä löytyy. Vanhoissa rakennuksissakin olisi paljon on- telo- ja TT-laattoja, elementtirakenteita sekä te- räs-, puu- ja tiiliosia, joita voisi vielä käyttää. Oslossa 1950-luvun toimistorakennus sanee- rattiin 80-prosenttisesti omia ja lähistön 28 ”luo- vuttajarakennuksen” osia kierrättäen. Helsingin Sörnäisissä uusittiin 1970-luvun toimistokiinteis- tö omia osia hyödyntäen. Vanhoista ikkunoista tehtiin sisäseiniä ja alakattojen metalliosia käy- tettiin uudelleen. Helsinki rakentaa Mustikkamaalle varaston, jonka ikkunat tulevat Postitalosta, julkisivumate- riaalit Espoosta ja Kirkkonummelta, runkopalkit Tampereelta ja väliseinien tiilet Malmin lento- asemalta. Jätkäsaareen nousee kiertotalouskort- teli kierrätysmateriaaleista ja -osista. Terhi Tikkanen-Lindström toivoo, että myös jokin näyttävä julkinen hanke, esimerkiksi mu- seo, suunniteltaisiin kierrätyksen ehdoin. Sellaisella olisi symboliarvoa. Rakennus voi- si edistää kiertotaloutta meillä ja maailmalla. n Pöllölaakso oli neljästä rakennuksesta koostunut MTV:n entinen päätoimipiste Helsingin Ilmalassa. Päärakennus valmistui vuonna 1967, ja sitä laajennettiin vuonna 1974. MTV muutti Helsingin Vallilaan vuonna 2022. Kuvassa, joka on otettu vuonna 2023, näkyy vielä takana oikealla oleva moderni aularakennus. Tontille rakennetaan uusia asuntoja. Kuva: Finna/Pekka Vyhtinen, Helsingin kaupunginmuseo 25 S uomeen suunnitellaan ja rakennetaan kilpaa datakeskuksia ruokkimaan te- koälyn kasvua. Tämä kehitys on luonut valtavia hukkalämmön lähteitä. Suurim- millaan reilusti yli sadan megawattien tahoiset datakeskukset tuottavat dataa jauhaessaan käsit- tämättömän määrän lämpöenergiaa, joka pitäisi pystyä hyödyntää järkevästi. Sama ilmiö koskee myös kaavailtuja vedyn tuotannon investointeja. Keskusteluissa ratkaisuehdotukseksi on nous- sut hukkalämmön käyttäminen kasvihuonetuo- tannossa. Onko se mahdollista?   Kasvihuoneita kannattaa pitää yhtenä ratkai- suna ongelmaan, mutta hukkalämmön mittakaa- va on niin iso, että kasvihuoneet voivat olla vain osa ratkaisua, sanoo kasvihuoneviljelyn asian- tuntija Lassi Remes Kauppapuutarhaliitosta.  Lähes kaikki datakeskuksissa käytetty sähkö- energia muuttuu lämmöksi. Yksi sadan megawa- tin datakeskus vastaa samaa, kun pitäisi jatkuvasti päällä reilua 15 000 kappaletta normaalitehois- ta sähkökiuasta. Vuosituotantona tämä tarkoittaa noin 800 000-850 000 megawattituntia lämpöä.   Vaikka ympärivuotisesti viljelevät kasvihuo- neyritykset tarvitsevat viljelyssä paljon lämpöä, määrä on kasvihuonemittakaavassakin valtava, Remes sanoo.  Sijainti ongelmana Kasvihuoneiden lämmitystarve on korkeimmil- laan talvella ja alimmillaan kesällä. Tämä luo haasteen sovittaa yhteen datakeskusten tasainen hukkalämmön tuotanto ja kasvihuoneiden kau- siluonteinen kysyntä. Pitkäaikaiset lämmönva- rastointiratkaisut ovat avainasemassa haasteen ratkaisemisessa. Yksittäisille kasvihuoneille täl- laiset investoinnit ovat kuitenkin liian kalliita.  Suurin haaste hukkalämmön hyödyntämi- selle kasvihuoneviljelyssä on sijainti. Datakes- kuksia ei rakenneta kasvihuoneiden välittömään läheisyyteen, joten hukkalämpöön ei pääse jär- kevästi käsiksi. Datakeskuksen viereen tulisi siis käytännössä rakentaa kokonaan uusi kasvihuone. Ihan pienellä pinta-alalla ja investoinnilla ei ku- luteta näin isoja määriä energiaa. Järkevämpää olisikin tästä näkökulmasta rakentaa useampia pienempiä datakeskuksia lähelle kulutuskohtei- ta, Lassi Remes selvittää.  Esimerkiksi kymmenen hehtaarin kasvihuo- neen investointikustannus nousee helposti ainakin 50-60 miljoonaan euroon. Tässäkään mittakaa- vassa kasvihuone ei käytä kuin alle kymmenyk- sen sadan megawatin datakeskuksen tuottamasta lämmöstä. Parhaimmillaan kasvihuoneet voivat siis olla vain osa ratkaisua.   Kasvihuonevihannesten omavaraisuusas- te on Suomessa jo hyvällä tasolla. Esimerkkinä mainittu kymmenen hehtaaria lisää vihannesvil- jelypinta-alaa olisi käytännössä haastavaa saada myytyä suomalaisille kuluttajille ja merkittävä osa pitäisikin pyrkiä viemään, Remes toteaa.  Uusien viljelykasvien kehittäminen on yksi vaihtoehto. Lämmityksen osuus kasvihuonevil- jelyn kokonaiskustannuksista tai liikevaihdosta on kuitenkin suhteellisen pieni, joten kovin ek- soottisilla tuotteilla ei leiville lyö.   Potentiaalia voisi olla esimerkiksi paprikal- la sekä marjoilla, joilla tuonnin osuus kulutuk- sesta on edelleen suuri. Myös proteiinipitoisia palkokasveja olisi hieno nähdä enemmän koti- maisessa tuotannossa, Remes miettii.  Edellä mainituista haasteista huolimatta kas- vihuoneet kannatta ehdottomasti pitää muka- na keskustelussa, kun puhutaan hukkalämmön hyödyntämisestä.   Kaikista hölmöintä olisi päästää lämpö ha- rakoille, Remes korostaa. n Kasvihuoneet voivat hyödyntää vain osan datakeskusten hukkalämmöstä Kaupallisesti toimivia kasvihuoneyrityksiä oli vuonna 2021 838. Näistä yrityksistä noin puolet harjoittaa vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, ja puolet koristekasvituotantoa. Kasvihuonetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala on noin 370 hehtaaria, josta noin 250 hehtaaria on vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, 110 hehtaaria koristekasvituotantoa ja loput taimi- ja marjatuotantoa.Tyypillinen suomalainen kasvihuoneyritys on noin 4 500 neliömetrin suuruinen ja sitä hoitaa yrttäjän oma perhe. Kuva: Kauppapuutarhaliitto 26 n Taloyhtiön hallitus Teksti: Eero Wihuri T alkoilla on Suomessa pitkät, jopa vuosi- satojen perinteet. Ilman korvausta teh- tävä vapaaehtoistyö on ollut tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä. Aikoi- naan talkoot ulottuivat kaikille elämänaloille. Talkoilla tehtiin maataloustöitä kuten sadonkor- juuta, heinäntekoa, perunannostoa ja lannanajoa, mutta myös rakennustöitä, kuten hirrenajoa, sei- nien pystyttämistä ja katontekoa. Talkoilla ajet- tiin myös polttopuita, käsiteltiin pellavaa ja las- kettiin veneitä vesille. Talkoilla on ollut, ja on yhä, myös tärkeä rooli taloyhtiöissä. Talkoilla on muun muassa kunnos- tettu ja ehostettu pihoja, on korjattu taloyhtiön saunan lauteita, on järjestetty pyöräkellari, on maalattu aitoja. Vielä 30 vuotta sitten taloyhtiöis- sä saatettiin talkoilla myös tehdä kylpyhuonere- montteja, nykyisin luonnollisestikaan kaakeleita ei laiteta seiniin talkootyönä kiristyneiden mää- räysten vuoksi. Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiön talkoissa tyypillisiä tehtäviä ovat haravoiminen, oksien karsiminen ja muut pienehköt pihan siistimi- seen liittyvät toimet. Erityisen vaikeita tai vaa- rallisia tehtäviä talkoiden työlistalle ei kannata ottaa, vaan esimerkiksi puiden kaatamisessa tai kattorännien puhdistamisessa on syytä käyttää ammattilaisten apua. Pihatöiden ohella talkoot tarjoavat luontevan tavan tutustua naapureihin. Kun talkoiden varsi- naiset tehtävät on hoidettu, hallituksen kannattaa huolehtia tarjolle asianmukaiset talkooeväät. Tar- joilujen ääressä naapurukset tutustuvat toisiinsa helpommin kuin esimerkiksi yhtiökokouksessa. Tämä onkin painava syy osallistua taloyhtiön talkoisiin. Yhdessä tekeminen luo taloyhtiöön hyvää henkeä ja sen ansiosta riidatkin voivat vähen- tyä. Tämä on vähintään yhtä tärkeä asia kuin taloudellinen säästö, joka saavutetaan vaikkapa maalaamalla aidat talkootyönä, toteaa Kiinteis- töliiton juristi Katja Lauronen . Talkoisiin osallistuminen on suotavaa, toivot- tavaa, mutta osallistuminen on vapaaehtoista. Ketään ei saa pakottaa osallistumaan. Toivotta- vasti tämä muistetaan kaikissa taloyhtiöissä eikä poissaoloihin kiinnitetä huomiota. Asfaltin paikkaus Parhaimmillaan taloyhtiö voi säästää talkootyöl- lä suurenkin summan rahaa, kun ulkopuolista, palkattua työvoimaa ei tarvita. Yksi hyvä esi- merkki varsin helposta keinosta säästää rahaa on pysäköintialueen asfaltin paikkaus. Talkoissa yhteishenki paraneemyös rahaa säästyy Vaikka pysäköintialueilla asfaltin rasitus on huomattavasti pienempää kuin vilkkaasti liiken- nenöidyillä kaduilla ja maanteillä, reikiä syntyy myös pysäköintialueilla. Pakkanen, vesi ja auto- jen paino yhdessä aiheuttavat asfaltin kulumis- ta. Talvella vesi laajenee ja supistuu lämpötilan mukaan ja se murtaa asfalttia, joka koostuu bi- tumista ja kiviaineksesta. Todennäköisesti rei- kiä syntyy sinne, missä lumi ja vesi eivät pääse tieltä pois. Nyrkkisääntö on selkeä: mitä mä- rempi talvi, sitä enemmän reikiä. Näissä oloissa asfaltti ikään kuin antaa periksi. Ensin on pieni halkeama ja sitten se suurenee. Pysäköintialueiden asfaltit kuluvat varsinkin kaivonkansien ympäriltä. Paikka-asfaltilla voidaan korjata näppärästi kuopat kaivonrenkaan ympäriltä. Sarja taloyhtiön hallituksen arjesta  ■Taloyhtiön hallitus -sarjassa käsitellään taloyhtiöiden hallitusten ajankohtaisia asioita. Mitkä asiat mietityttävt? Miten tulevaisuuteen varaudutaan? Entä tuleeko yllättävä tilanne, ja miten siihen reagoidaan? Juttusarja paneutuu taloyhtiöiden hallitusarkeen. 27 Pysäköintialueilla reikien paikkaus onnistuu hyvin talkootyönä. Ensin puhdistetaan reikä ir- toroskista ja liasta, katuharjalla kuopan saa mu- kavasti puhdistettua. Jos reikä on syvempi kuin viisi senttiä, pohjalle kannattaa laittaa esimerkiksi sepeliä. Sen jälkeen reikään kaadetaan asfaltin- paikkausmassaa. Kaupoista saa eri valmistajien tekemiä massoja, joita voi käyttää ympäri vuoden eri ilmasto-olosuhteissa. Paikkausmassoissa on graniittisepeliä ja bitumia, jonka ansiosta asen- nettu materiaali pysyy lujasti reiässä ja pinnalle tulee hyvä vahvuus, kulutuksen- sekä suolankes- tävyys. Asfaltinpaikkausmassa on pakkauksessa käyttövalmis, eikä asennus vaadi erikoistyöka- luja eikä -laitteita. Massaa levitetään reikään niin, että se ”pur- suaa” ulkopuolelle noin yhden sentin-puolitoista senttiä paikan reunoilla olevaa asfalttia korkem- maksi. Tämä korkeusero tasaantuu tiivistyksen yhteydessä kun paikkausmassa painuu kasaan. Paikkausmassan voi levittää kuoppaan tasaiseksi lapiolla. Tämän jälkeen paikkausmassa kiinni- tetään asfalttiin täristimen eli tärylätkän avulla. Taloyhtiöiden ei tarvitse ostaa omaa tärylätkää, niitä voi vuokrata muun muassa rautakaupoista ja konevuokraamoista. Paikkausmassaa myydään 20 kilon sangoissa ja pusseissa. Yksi 20 kilon annos paikkausmas- saa maksaa noin 20 eurosta reiluun 30 euroon. Yhdellä 20 kilon massa-annoksella saa keski- määrin yhden hieman isomman reiän paikatuksi. Helsinkiläisessä rivitaloyhtiössä paikattiin vii- me vuonna talkoissa kahden pysäköintialueen K otimainen talotekniikka-alan yritys Amplit siirtää toimitilansa Helsingin Kalasatamaan Suomen ensimmäiseen toimistopilvenpiirtäjä Horisonttiin. Ho- risontin rakennustyöt ovat loppusuoralla ja uudet tilat valmistuvat huhtikuussa 2025. 26-kerroksi- nen Horisontti on järjestyksessään viides Kala- sataman kahdeksan tornitalon kokonaisuudesta. Kalasataman Horisontti taipuu moneen käyt- töön, ja osoittautui myös Amplitin tarpeeseen erinomaiseksi ratkaisuksi, kertoo Amplit Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kuusela . Horisontin rakennustyöt käynnistyivät huh- tikuussa 2023 ja rakentaminen on edennyt suunnitellusti ja aikataulussaan. Tällä hetkellä Horisontissa valmistaudutaan talon käyttöön- ottoon, kun toimistotorni valmistuu huhtikuun 2025 aikana. Horisontti on suunniteltu energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi. Säädettävä ilmanvaihto, lämmitys ja jäähdytys varmistavat miellyttävät olosuhteet ympäri vuoden, ja sisäilman laatua seurataan älykkäillä antureilla. Rakennuksessa on panostettu erityisesti jäähdytyskapasiteettiin, n Kiinteistöalan uutisia 26-kerroksinen toimistotornitalo valmistuu Kalasatamassa Horisontin julkisivu Kalasatamassa Helsingissä. myös mahdolliset tulevaisuuden ilmastomuu- tokset huomioon ottaen. Horisontille haetaan kansainvälistä LEED Platinum -sertifikaattia. reikiä ja kuoppia. Kevään havaintojen mukaan paikkaukset ovat kestäneet hyvin kuluneen syk- syn ja talven rasitukset. Kahden pysäköintialueen reikien paikkaukset tehtiin kahden henkilön voimin, toinen levitti massaa ja toinen tärytti massan kiinni. Reikiä paikattiin yhteensä toistakymmentä ja tärylät- kän vuokra mukaanlukien kustannukset olivat noin 500 euroa. Eli asfaltin paikkaus tuli hyvin edulliseksi verrattuna kokonaan uuteen asfalttiin. Viesti ajoissa Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa huomioida muutama asia talkoita järjestettäessä. Ensimmäi- nen asia, joka usein valitettavasti jää liian vähäl- le huomiolle, on tiedotus. Taloyhtiön asukkaille kannattaa viestiä hyvissä ajoin, koska talkoot pi- detään. Samoin on hyvä kertoa etukäteen, mil- laisia talkootöitä hallitus on ajatellut tehtäväksi. Hallituksen on hyvä etukäteen varmistaa, että talkooväen käytössä on tarvittavat työvälineet. Lisäksi hallituksen on syytä varmistaa, että va- hinkojen varalle yhtiöllä on talkoovakuutus, joka kattaa mahdolliset henkilö- ja esinevahingot. Suositeltavaa on ottaa ryhmätapaturmavakuu- tus. Tällainen vakuutus kattaa kaikki taloyh- tiössä asuvat ja talkoisiin osallistuvat henkilöt ilman ikärajaa. Ja sitten se tärkein: talkootarjoilu. Siitä ei kannata tinkiä, koska hyvä syötävä ja juotava lujittaa taloyhtiön yhteishenkeä. Se on todistet- tu monta kertaa. n 28 n Kaavoituksen kiemurat K aikki Suomen rakennus- ja kaavatie- dot on nyt koottu yhteen paikkaan, kun rakennetun ympäristön tietojär- jestelmän Ryhti -karttapalvelu avat- tiin. Valtakunnallisella järjestelmällä tavoitel- laan sujuvampaa tiedonkulkua. Avattujen palveluiden kautta voi katsoa Ryh- ti-järjestelmään tähän mennessä tallennettua tietoa rakennuksista ja kaavoituksesta. Tiedot täydentyvät sitä mukaa kun kunnat ja maakun- tien liitot siirtyvät Ryhti-järjestelmän käyttäjiksi. Rakennetun ympäristön tietojen kokoamisessa yhteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään tavoi- tellaan muun muassa tiedonkulun sujuvoittamista.  Esimerkiksi Verohallinto ja Maanmittaus- laitos voivat lukea tietoja suoraan Ryhti-järjestel- mästä ilman, että kunnat joutuvat toimittamaan niitä valtiolle moneen kertaan, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hankepäällikkö Päivi Mal – mi.  Myös kansalaisille Ryhti-järjestelmä tarjoaa aiempaa kätevämmin tietoa omasta elinympä- ristöstä ja sen muutoksista.   Jatkossa kaavoitusprosessin seuraaminen onnistuu samassa järjestelmässä ja samoilla tie- doilla niin mökkipaikkakunnalla kuin vakitui- sessakin asuinpaikassa, Malmi jatkaa.  Pidemmän tähtäimen tavoite on, että nykyistä helpommin hyödynnettävä tieto tuottaa myös uu- sia palveluita ja uutta liiketoimintaa sekä viime kädessä nykyistä kestävämpiä, terveellisempiä ja viihtyisämpiä asuinympäristöjä.  Nyt avattu karttapalvelu konkretisoi hyvin sitä, mistä Ryhti-järjestelmässä on kyse.  Tähän mennessä tiedot ovat olleet hajallaan kuntien ja valtion tietojärjestelmissä. Ryhdin avoimien palveluiden kautta sekä kansalaiset, yritykset että viranomaiset pääsevät hyödyntä- mään julkisissa prosesseissa syntynyttä tietoa, Malmi kertoo.  Kaikkien käytettävissä Karttapalvelu on kaikkien käytettävissä, eikä avointen aineistojen katselu vaadi kirjautumis- ta. Viranomaisten kanssa on yhteistyössä tark- kaan määritelty, millä periaatteilla järjestelmän tietoja voidaan jakaa eri asiakasryhmille. Osaan aineistoista on pääsy vain viranomaisilla.  Järjestelmän turvallisuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota kaikissa toteutusvaiheissa. Yhdessä sovitut toimintatavat rakennettua ym- päristöä koskevan tiedon jakamiseen ja säilyt- tämiseen parantavat tilannetta nykyisestä, jossa käytäntöjä on ollut useita.  Ryhti-järjestelmän karttapalvelusta löytyy täl- lä hetkellä tietoa olemassa olevista ja puretuista rakennuksista sekä rakentamisluvista. Raken- nuksista kerrotaan perustietoja, kuten raken- nuksen valmistumisvuosi, käyttötarkoitus ja lämmitystapa.   Rakennustiedot perustuvat vielä toistaisek- si Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjes- telmään, kunnes kunnat siirtyvät toimittamaan tietoja suoraan Ryhti-järjestelmään viimeistään vuoden 2029 alusta lähtien.?  Voimassa olevat asema- ja yleiskaavat on ke- rätty palveluun toistaiseksi vain pilottialueina toimineista Etelä- ja Pohjois-Savosta. Tietomäärä kasvaa, kun kunnat ja maakuntien liitot siirtyvät Ryhti-järjestelmän käyttäjiksi. Kuntien siirtymä- aika päättyy vuoden 2028 loppuun. n Rakennus- ja kaavatiedot yhteen paikkaan Kuopio on yksi ensimmäisistä kunnista, joiden kaavatietoja Ryhti-karttapalvelusta löytyy. Palvelussa voi tutustua esimerkiksi Puijonlaakson kaavoihin ja rakennusten tietoihin. Kuva: Vicente Serra / Kuopion kaupunki. Pitkää ikää putkillesi! Skannaa QR -koodi ja tutustu käyttäjäkokemuksiin ja videoihin tai siirry selaimella osoitteeseen bauersolutions.fi/asiakaskokemukset Bauer Solutions Oy Lämmittäjänkatu 6, 00880 Helsinki l 040 900 7651 info@bauersolutions.fi l bauersolutions.fi Ensiksi nostimme menoveden lämpötilaa, mikä poisti yläkerrosten ongelman, mutta alakerrosten asunnot ylikuumenivat. Uusimme myös termostaatteja, ilmasimme pattereita sekä huuhtelimme lämmitysverkoston, mutta mitkään toimet eivät auttaneet. Lämmityksestä alkoi tulla melko kallista.” Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja.” Lämmityspuolella yhden lämmityskauden jälkeen myös kylmät huoneistot alkoivat lämmetä ja lämmitys pystyttiin palauttamaan alun perin määriteltyihin arvoihin. Tämä osaltaan tarkoitti säästöä lämmityskuluissa.” Kun Bauer-laite asennettiin ei tarvinnut tehdä isoja putkistoremontteja ja patteri- venttiilit toimivat erinomaisesti. Olemme olleet todella tyytyväisiä laitteiston toimintaan ja olemme harkinneet Bauerin asennusta myös käyttövesiverkostoon.” Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitys- ja käyttövesijärjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita sakkakerrostumia ja minimoi korroosion. • Lisää käyttöikää ja suojaa putkistolle • Asumisviihtyvyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle • Säästöä huolto- ja korjauskustannuksissa • Varmistaa erinomaisen vedenlaadun • Energiatehokas ja ympäristöystävällinen Lisätietoa: Mikko Timonen, puh. 040 900 7651 30 V alesokkeli, jota kutsutaan myös pii- losokkeliksi, oli hyvin yleinen pe- rustustapa 1960-luvulta 1990-luvun puoliväliin saakka. Valesokkeleita rakennettiin paljon rivitaloihin ja omakotitaloi- hin. Valesokkeli tarkoittaa, että sokkelin yläreu- na on ulkoseinän lämmöneristeen sekä puurun- gon alareunaa ylempänä, jolloin riski ulkoseinän alaosien vaurioitumiselle kasvaa. Valesokkelia pidettiin aikoinaan nerokkaana tapana estää kylmäsilta perustusrakenteiden läpi matalaperusteisiin pientaloihin siirryttäessä. Valesokkelin korjaaminen ulkopuolelta mahdollistaa asumisen remontin aikana Valesokkeli on riskirakenne korjaaminen onnistuu myös ulkopuolelta Valesokkelin voi korjata myös ulkoapäin, jolloin säästyy aikaa ja rahaa. Korjausmenetelmä mahdollistaa myös asumisen omassa kodissa remontin aikana. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Prima-rakentajat ENNEN Valesokkelia pidettiin aikoinaan nerokkaa- na tapana estää kylmäsilta perustusrakenteiden läpi matalaperusteisiin pientaloihin siirryttäes- sä. Rakenteen etu oli myös esteettömyys, sillä ulko-ovelle ei tarvittu portaita. Lisäksi valesokkeli ja tasakatto yhdessä teki- vät talosta matalan, jolloin rakennuskustannuk- set jäivät alhaisimmiksi Mutta, koska valesokkelissa seinän rakenteet jäävät usein jopa maanpinnan alapuolelle, raken- ne on altis maaperän kosteudelle. Tällöin maasta siirtyy rakenteeseen kosteutta. Lisäksi sisäilman kosteus saattaa tiivistyä sokkelin betonin sisä- pintaan. Maaperän kosteus tai sokkelin sisäpin- taan tiivistyvä sisäilman kosteus voivat aiheuttaa mikrobikasvua ulkoseinän alaosan lämmöne- risteessä tai puuosissa. On myös havaittu, että valesokkelien sisäpinnoilla käytetyissä vedene- risteissä on ollut haitallista kreosoottia, joka on PAH-yhdiste. PAH-yhdisteitä ja mikrobivauri- oita sisältävistä materiaaleista on ilmayhteys si- 31 Vedenpitävyys varmistetaan sokkelilevyn ja XPS-eristeen liitoskohtaan asennettavalla vedeneristyskermillä. Lopuksi vielä seinän vierustalle asennetaan salaojasepelikerros. säilmaan, jolloin vauriot heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Rakennustapa luokiteltiinkin riskirakenteeksi vuonna 2007. Valesokkeleiden saneerauskohteissa on yleensä vaurioitunut talon runkotolppien alaosa ja ala- juoksu sekä mahdollisesti myös osa eristeistä. Ongelmista usein kertovat sisäilmaan kulkeutu- vat hajut. Ne voivat olla merkki mikrobivauriois- ta valesokkelirakenteessa, jotka sitten havaitaan sisäilmassa. Jos tällaisia merkkejä havaitaan, on syytä tutkia nopeasti valesokkelin kunto. Valesokkeleita on perinteisesti korjattu talo- jen sisäpuolelta. Tässä remonttitavassa kaikki ulkoseinät avataan sisäpuolelta, usein ikkunoi- den alapintaan saakka, ja joskus jopa kokonaan. Tämä tarkoittaa muun muassa pattereiden irrot- tamista ikkunoiden alta. Remonttitapa voi myös edellyttää keittiön, pe- suhuoneen ja saunan uusimista, jos ne sijaitsevat ulkoseinää vasten. Sisäkautta tehtävä valesok- kelin korjaus on varsin kallis remontti, ja lisäksi asukkaat joutuvat usein muuttamaan väliaikai- sesti kodistaan pois remontin tieltä. Valesokkelien korjausta onkin taloyhtiöissä usein lykätty remontin aiheuttaman vaivan sekä kalleuden vuoksi. Remontti ulkopuolelta Suomalainen Prima-rakentajat on kehittänyt pa- tentoidun menetelmän, jonka avulla valesokkeli voidaan korjata talon ulkopuolelta kengittämällä. Perustuksen tyyppi ei remontissa muutu, mutta sokkelista poistetaan kaikki orgaaniset materi- aalit, jolloin rungon alaosaan ei jää enää mitään sellaista, joka voisi jossakin vaiheessa homehtua. Laho-Stop -nimen saanut korjausmenetelmä so- pii niin puuverhoiltuihin kuin tiilipintaisiinkin puurunkoisiin taloihin. Ulkopuolelta tehdyllä valesokkelin korjaa- misella saavutetaan monta etua. Niistä asukkaan kannalta merkittävin on se, ettei asunnon sisäti- loihin kosketa, myöskään pattereita ei irroteta. Ihmiset voivat asua kodeissaan koko remontin ajan, kertovat Jukka Hänninen ja Harri Kes- ki-Korpi Prima-rakentajista. Etuna ovat myös alhaisemmat remonttikustan- nukset, koska rakennuksen sisäpintoja ei tarvitse lähteä remontin yhteydessä uusimaan. Prima-rakentajat lähti kehittämään uutta me- netelmää valesokkelien korjaamiseen 2010-luvun alkupuolella ja remontteja on tehty enenevässä määrin vuodesta 2015 lähtien. Kiteytetysti menetelmässä on kyse siitä, että korjaus suoritetaan rakennuksen ulkopuolelta sahaamalla valesokkelipinta pois. Näin pääs- tään käsiksi runkotolppiin ja alajuoksuun. Va- lesokkelin takana oleva orgaaninen materiaali poistetaan, puurunko kengitetään teräsjaloilla ja kaikki pilalle menneet eristeet vaihdetaan. Prima-rakentajien kehittämässä korjausmene- telmässä ensin pintamaa kuoritaan sokkelin edes- tä niin, että sokkelista näkyy noin puolet. Tämän jälkeen valesokkeli leikataan irti alajuoksun ala- pinnan tasalta ja poistetaan. Sitten runkotolppa katkaistaan noin 35 sentin korkeudelta sokkelista mitattuna ja alajuoksu poistetaan katkaistun run- JÄLKEEN 32 kotolpan kohdalta. Seuraavaksi sisäverhouslevyn alaosa sahataan poikki ja poistetaan. Korjausmallissa asennetaan säätötolppa, joka kiinnitetään runkotolppaan. Säätöjalka kiinni- tetään anturaan kiila-ankkureilla. Kun kaik- ki tolpat on kengitetty, suoritetaan huolellinen imurointi ja desinfiointi.