Turun yliopiston väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden merkitystä naisten hyvinvoinnille raskauden ja synnytyksen jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin liikuntainterventioiden vaikuttavuutta virtsankarkailuun, fyysiseen aktiivisuuteen ja elämänlaatuun.
Tulokset osoittivat, että liikunnalla on keskeinen rooli erityisesti virtsankarkailun ehkäisyssä ja oireiden lievittämisessä. Raskaudenaikainen liikunta voi vähentää synnytyksen jälkeisen virtsankarkailun riskiä, ja tutkimukseen osallistuneilla naisilla oireet vähenivät synnytyksen jälkeen liikuntainterventioiden myötä. Osa muutoksista voi selittyä myös luonnollisella palautumisella. Liikuntainterventioiden seurauksena myös naisten fyysinen aktiivisuus lisääntyi. Elämänlaadussa havaittiin parannusta fyysisen hyvinvoinnin osa-alueella, mutta muut muutokset jäivät vähäisemmiksi.
Naisten terveys määrittää myös tulevien sukupolvien hyvinvointia
Naisten terveys on keskeinen väestön terveyttä määrittävä tekijä ja tärkeä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin kannalta. Vaikka naiset muodostavat noin 51 % väestöstä, naisten terveyteen kohdistuu edelleen suhteellisen vähän tutkimusta ja innovaatioita. Vuonna 2025 Suomessa syntyi yli 43 000 lasta, ja maailmanlaajuisesti yli 132 miljoonaa, joten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen raskauden aikana on merkityksellistä.
– Neuvolajärjestelmästä huolimatta naiset voivat kokea jäävänsä yksin hyvinvointiaan koskevissa asioissa, varsinkin synnytyksen jälkeen. Esimerkiksi tukea liikkumisen aloittamiseen tai jatkamiseen kaivataan lisää, väitöskirjatutkija Iina Ryhtä sanoo.
Tutkija painottaa, että naisten hyvinvoinnin tukemisella voidaan vaikuttaa sekä naisten itsensä että myös lasten hyvinvointiin.
– Pitkällä tähtäimellä tämä hyödyttää koko yhteiskuntaa, Ryhtä jatkaa.
Teknologia osana liikkumisen edistämistä
Liikuntainterventioissa hyödynnettiin myös teknologiaa. Toisessa osatutkimuksessa naiset seurasivat verkkovalmennusta, joka keskittyi keskivartalon ja lantionpohjan lihaksiin ja kolmannessa hyödynnettiin älysormusta fyysisen aktiivisuuden seurannassa. Tulokset osoittavat, että digitaalisilla ratkaisuilla on potentiaalia edistää hyvinvointia sekä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Ne voivat täydentää perinteisiä palveluja ilman lisäkuormitusta terveydenhuollon ammattilaisille.
– Oikea-aikaiset, matalan kynnyksen digitaaliset ratkaisut voivat ennaltaehkäistä terveyshaittoja ja vapauttaa ammattilaisten resursseja yksilöllisempää tukea tarvitseville, Ryhtä sanoo.
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten teknologiaa hyödyntävät liikuntainterventiot voivat tukea naisten hyvinvointia tässä elämänvaiheessa. Tulokset korostavat, että pelkkä liikunta ei riitä kokonaisvaltaisen elämänlaadun parantamiseen, vaan tarvitaan monipuolisempia tukimuotoja. Tutkimus luo pohjaa jatkotutkimukselle ja kehittämiselle, ja sen tuloksiin on jo voinut törmätä neuvolassakin.
– Ensimmäinen osatutkimus toteutettiin osana Hoitotyön tutkimussäätiön vuoden 2022 hoitosuositusta, jonka tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten osaamista raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen liikunnan ohjauksessa. Se tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa myös raskaana oleville, synnyttäneille ja heidän perheilleen, Ryhtä kertoo.
