Vuonna 2023 julkaisusta poistettu liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty ja julkaistu uudelleen. Hoitosuositus kokoaa yhteen tutkimustietoa liikunnan merkityksestä yleisesti sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Uudistuksessa on huomioitu myös lapset ja nuoret.
”Suosituksessa ei ole mukana sairauskohtaisia ohjeita, lukuun ottamatta ylähengitystieinfektioita ja liikuntaan palaamista flunssan jälkeen”, Käyvän hoidon päätoimittaja Raija Sipilä kertoo.
Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on tukea lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan liikunta puheeksi ja tunnistamaan terveyden kannalta liian vähän liikkuvat potilaat.
Kevytkin liikunta on parempi kuin vähäinen fyysinen aktiivisuus.
”Liikunta tulee ottaa vastaanotolla puheeksi aina, kun potilaan elintavoilla on merkittävä rooli sairauden hoidossa. Vähäinen fyysinen aktiivisuus on riskitekijä esimerkiksi valtimosairauksissa ja tyypin 2 diabeteksessa,” suositustyöryhmän puheenjohtaja, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Merja Perhonen kertoo.
WHO:n näyttöön perustuvat liikuntasuositukset ammattilaisten tukena
Käypä hoito -suositus ohjaa hyödyntämään Maailman terveysjärjestö WHO:n näyttöön perustuvia liikuntasuosituksia eri ikäryhmille.
WHO:n suosituksissa on ensimmäistä kertaa huomioitu myös henkilöt, joilla on pitkäaikaissairauksia ja toimintakyvyn rajoitteita sekä raskaana olevat ja hiljattain synnyttäneet.
Aikuisille suositellaan viikossa 150–300 minuuttia kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa – kuten kävelyä – tai 75–150 minuuttia raskasta kestävyysliikuntaa. Viikoittainen kestävyysliikunnan määrä voi koostua näiden yhdistelmästä. Lisäksi lihaskuntoharjoittelua tulisi tehdä vähintään kahtena päivänä viikossa.
Vastaanotolla lääkäri arvio mahdolliset rajoitteet ja liikunnan vasta-aiheet. Kun liikunta aloitetaan rauhallisesti ja määrää lisätään vähitellen, vakavien terveyshaittojen riski on erittäin pieni.
Pienikin askelmäärän lisäys tuo terveyshyötyjä
Merja Perhosella on lohdullisia uutisia potilaille, joita liikuntasuositukset lannistavat:
”Pienet lisäykset päivittäiseen liikkumiseen ovat tärkeitä – kevytkin liikunta on parempi kuin vähäinen fyysinen aktiivisuus.”
Monille tuttu 10 000 askeleen päivätavoite ei perustu tutkimusnäyttöön. Aikuisilla noin 7 000 askelta päivässä tuo terveyshyötyjä. Pienemmilläkin askelmäärillä voidaan saada terveysvaikutuksia aikuisilla ja ikääntyneillä.
Lisäksi hoitosuositus kannustaa kaikenikäisiä vähentämään paikallaanoloa. Pitkäkestoisen paikallaanolon haittoja voi vähentää lisäämällä kohtalaisen ja raskaan liikunnan määrää. Paikallaanolon osittainen korvaaminen kevyelläkin liikunnalla tuo terveyshyötyjä.
