Luonnon antimet

Vadelma, sikurirousku ja keto-orvokki valittiin Vuoden 2026 luonnontuotteiksi

Vuoden luonnontuote -valinnoilla nostetaan esiin terveellisiä luonnontuotteitamme ja niiden monipuolisia käyttömahdollisuuksia.

Arktiset Aromit ry ja Marttaliitto ry valitsevat vuosittain Vuoden luonnontuotteet.


Vadelma (Rubus idaeus)
Vadelma, jota kutsutaan myös vatuksi, vaapukaksi ja vaaraimeksi esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa yleisenä. Se on harvinaisempi Oulun pohjoispuolella. Se on pioneerilaji, joka kasvaa tyypillisesti hakkuuaukeilla, peltojen tai metsien reunustoilla tai tienpenkereillä.
Vadelman satokausi alkaa heinä–elokuun vaihteessa ja jatkuu syyskuun alkuun saakka.
Makeat ja aromikkaat marjat sopivat säilöntään, jälkiruokiin ja syötäviksi sellaisenaan sekä jogurtin tai puuron kera. Niitä voi käyttää leivonnaisiin ja jäätelöihin ja erilaisiin kastikkeisiin, jotka täydentävät niin suolaisia kuin makeita ruokia. Ne sisältävät paljon vitamiineja ja kuituja.
Marjat voidaan pakastaa tai säilöä hillona tai mehuna. Pienikin määrä vadelmaa esimerkiksi herukkamehun seassa riittää antamaan hyvän aromin.
Vadelman C-vitamiinipitoisista lehdistä voi keittää hyvänmakuista yrttiteetä, ja niitä voi säilöä kuivaamalla joko sellaiseen tai hiostettuina. Vadelman lehtiä ei kuitenkaan suositella pitkäaikaiseen käyttöön.


Sikurirousku (Lactarius camphoratus)
Sikurirousku on kuusen, männyn ja koivujen mykorritsasieni, joka kasvaa kosteapohjaisissa sammaleisissa havumetsissä yleinen Keski- ja Etelä-Suomessa. Pohjoisemmassa se on harvinaisempi.
Lakki on 2–5 senttimetriä leveä, lämpimän tummanruskea, kuivapintainen ja usein nipukallinen. Malto on ruskeaa. Jalka on solakka ja tasapaksu, ohut ja hauras, lakin värinen tai tummempi ja usein violettiin vivahtava. Tiheät heltat ovat nuorella sienellä vaaleanruskeat, mutta tummuvat nopeasti lakin väriseksi. Sikurirouskun tunnistaa muista rouskuista erityisen runsaana erittyvän maitiaisnesteen lisäksi sen voimakkaasta sikurin tai curryn kaltaisesta tuoksusta.
Sikurirousku on mieto, eikä sitä tarvitse ryöpätä, vaan sen voi pilkkoa suoraan pannulle kypsymään. Sitä käytetään yleensä maustesienenä, esimerkiksi sienisuolassa, levitteissä ja leivissä. Pienikin määrä sikurirouskua riittää antamaan makua vaikkapa sienikastikkeeseen. Paras säilöntätapa on kuivaus, mutta sitä voi myös pakastaa, suolata tai pikkelöidä.


Keto-orvokki (Viola tricolor)
Keto-orvokki on yleinen Etelä-Suomessa ja harvinaisempi pohjoisempana. Se esiintyy useimmiten kuivilla kasvupaikoilla, kuten kallioisilla rinteillä, kedoilla ja hiekkakentillä. Keto-orvokin maku on makea ja hieman vaniljainen. Kauniit kukat sopivat koristelemaan salaatteja, leivonnaisia, keittoja, jälkiruokia ja muita ruokia. Myös tuoreita lehtiä voi käyttää salaatteihin. Orvokkiteetä voi keittää sekä kasvin lehdistä että kukista, mutta juuria ei suositella syötäviksi.
Keto-orvokin lehtiä ja kukkia voi säilöä kuivaamalla. Ne voi myös pakastaa jääpalalokeroissa, jolloin saa koristeellisia jääpaloja juomien ja ruokien koristeeksi. 

Lisää artikkeleita aiheesta

Harrastukset

Taide hoitaa terveyttä – poimi tästä näyttelyvinkkejä taidemuseoista eri puolilla Suomea

1. Eero NelimarkkaAteneumin taidemuseo, Helsinki | 13.3.2026–13.9.2026Taidemaalari Eero Nelimarkan (1891–1977) koko uran kattava näyttely on ensimmäistä kertaa nähtävillä Ateneumissa. Nelimarkka tunnetaan…

Luonnon antimet

Mobiililaitteille turvavyöt!

Europarlamentaarikko, demarien Maria Guzenina, 56, ottaa joka aamu sen verran itselleen aikaa, että saa viipyillä rauhassa aamukahvin äärellä. ’’Lisään isoon…

Luontaisterapiat

Sokerit pois!

Kuutisen vuotta olen ketoillut, ja se on kyllä mun juttu! hymyilee turkulainen saunaterapeutti Mervi Hongisto. Ketogeeninen ruokavalio perustuu hiilihydraattien minimoimiseen,…