Hermostomme on yksilöllinen ja muokkaantunut aiemman elämämme myötä ja muokkaantuu jatkuvasti. Se on myös jatkuvassa vuoropuhelussa muiden ihmisten hermostojen kanssa ilman, että tiedostamme sitä.
’’Hermosto on joka hetki meidän puolellamme, vaikka se saisikin meidät pelkäämään, säikähtämään, jännittämään tai tuntemaan, ettei tästä selvitä. Hermoston tärkein tehtävä on pitää meidät turvassa, mutta sen käyttämät keinot eivät aina mielestämme palvele meitä. Ne ovat kuitenkin syntyneet jossain elämämme vaiheessa pitämään meidät hengissä’’, sanoo helsinkiläinen hermostomentori Airikka Nurmela.
’’Ammattiosaamiseni ja oman kokemukseni perusteella tiedän, että oman hermostonsa kanssa on mahdollista ystävystyä. Hermosto on lihaksen kaltainen siinä mielessä, että sen kykyä ja tapaa viedä meidät turvan tilaan voidaan vahvistaa ja tasapainottaa. Kun näin tapahtuu, elämäämme tulee enemmän mahdollisuuksia kuin pelkoja ja uhkia.’’
Nurmela toimi radiojuontajana, kun hän yhtäkkiä kaksitoista vuotta sitten menetti äänensä odottaessaan neljättä lastaan. Siitä alkoi hänen matkansa kohti hermoston ymmärtämistä.
’’Ääni on minulle tärkeä osa identiteettiä ja sen menettäminen kokonaan oli todella pelottavaa. Ainoa keinoni kommunikoida jopa perheeni kanssa oli kirjoittaa viestejä käsin tai kännykällä. Koska äänenmenetykseen ei löytynyt mitään syytä, lääkärit arvelivat sen johtuvan raskaudesta. Ääni palasikin osittain sen jälkeen, kun tyttöni oli syntynyt sektiolla nukutuksessa.’’
Kehomme on maailman paras stressinhallintajärjestelmä.
Autonominen hermosto ja vagushermo hermottavat ääntä tuottavia lihaksia, jotka vaikuttavat hengitykseen, kasvoihin, kurkunpään lihaksiin ja palleaan. Hermostolla on monta tapaa osoittaa, että se pitää meistä huolta. Ääni on niistä yksi.
’’Itsestäni olen huomannut, että ääniongelmani ovat psykosomaattisia. Tiedän, etten ole tuntemuksineni yksin. Esimerkiksi jos on turvaton olo tai ihmistä jännittää kauheasti, niin kyllähän kenen tahansa ääni värisee’’, Nurmela toteaa.
Perhevapaiden jälkeen Nurmela ei oikein enää pystynyt palaamaan radiostudioon, vaikka tekikin joitakin lähetyksiä, vaan siirtyi työnjohdollisiin tehtäviin. Hänen uusi polkunsa hermostomentoriksi löytyi kahdessa osassa valmentamisen ja mindfulnessin, tietoisen läsnäolon, kautta.
Nurmelan valmennusfilosofiassa hermosto on keskeisessä roolissa. Hänen näkemyksensä mukaan myös ihmissuhteet vaikuttavat hermostoomme ja siihen, miten itse voimme. Aistimme toisten stressaantuneisuuden ja kireyden kuin myös rauhallisuuden ja turvan tunteen.
Hermostosi voi hyvin, kun muistat nämä viisi kohtaa
1. Yksinkertaista elämää. Elämän pitää olla riittävän yksinkertaista ja siinä pitää keskittyä siihen, mitä ihminen oikeasti haluaa. Jos elämässä on kaikkea liikaa, ei ole aikaa pysähtyä ja olla itsensä kanssa. Hermosto ei löydä rauhaa eikä voi hyvin. Mikään määrä hengitys- tai muitakaan harjoituksia ei riitä, jos elämä on liian monimutkaista. Yksinkertaisuuteen pyrkiminen on haastavaa, koska kulttuurimme ohjaa meitä koko ajan tekemään kaikkea enemmän: kuluttamaan, kehittymään ja harrastamaan.
- Panosta sinulle tärkeisiin asioihin. Tiedosta, mitkä asiat ovat on sinulle oikeasti tärkeitä ja panosta niihin. Sano ei muille asioille.
- Ole hyväksyvästi ja tietoisesti läsnä – mindfulness. Opettele olemaan sen kanssa, mitä juuri nyt on. Älä taistele todellisuutta vastaan, vaan hyväksy se, vaikkei sillä hetkellä tuntuisikaan kovin hyvältä.
- Ystävysty oman hermostosi kanssa. Opettele tunnistamaan, miten hermosto viestii tunteiden ja kehon kautta. Se, mitä me asioista ajatellemme, ei ole niinkään kiinni itse asioista, vaan siitä, että missä tilassa meidän hermostomme on.
- Pidennetty uloshengitys. Hengitys on tärkeää, koska siihen pystyy jokainen itse vaikuttamaan. Kun pidennät uloshengitystä, hermostolle se on merkki siitä, että ollaan turvassa. Jos haluat nopeasti saada itsellesi sisäistä rauhaa ja kierroksia alas, vie huomiosi kehoon. Hengitä sisään nenän kautta ja ulos nenän tai suun kautta. Mitä pidempi uloshengitys on, sitä nopeammin kierrokset laskevat.
