Äänemme erottaa meidät muista. Äänestämme ja tavastamme käyttää ääntä muut ihmiset kuulevat ja näkevät meidät. Ääni on myös tärkeä kommunikointiväline. Jos siihen tulee jokin häiriö, yhtä toimivaa vaihtoehtoa ilmaista itseään on vaikea löytää, toteaa Reetta Haavisto, 43-vuotias kirkkonummelainen sopraano ja laulupedagogi.
Jokainen oppii laulamaan, mutta se vaatii Haaviston mukaan kurkunpään ja korvan motoriikan harjoittamista eli lihastyötä siinä, missä minkä tahansa urheilulajin harrastaminen.
’’Jos joku sanoo, ettei osaa laulaa, kyse on enemmänkin sitä, ettei hienomotoriikkaa ole harjoitettu. Monella taito ja uskallus laulamiseen kehittyvät lapsuudessa laulamisen myötä. Laulutaidon oppiminen onnistuu toki aikuisenakin.’’
Musiikista syntyy Haaviston mukaan ainutlaatuisia terveysvaikutuksia, joita ei saa oikein mistään muualta. Kuorolaulussa ympärillä laulava iso joukko saa äänien värähtelyllä jopa solut resonoimaan. Terveysvaikutuksia tulee samalla vahvasta yhteisöllisyydestä.
’’Musiikki ja ääni auttavat rentoutumaan. Nykyään on usein niin kiireistä, että jopa rentoutumisesta tulee suorittamista. Konserttiin osallistuminen, kuorossa laulaminen tai musisoiminen itse tukevat eri aivolohkojen toimintaa ja vaikuttavat samalla tavalla kuin tuutulaulut lapsilla.’’
Säännöllinen elämä hyvän äänen perusta
Ääni on Haaviston tärkein työkalu. Häneltä meneekin paljon aikaa siihen, että hän pitää huolta itsestään ja äänestään. Säännöllinen elämä on kaiken perusta.
’’Tautien välttämiseksi me oopperalaulajat pidämme immuunijärjestelmästä erityisen hyvää huolta. Suoliston terveys sekä vitamiinit ja hivenaineet ovat kaikille laulajille tuttuja. Limakalvojen kosteuttamisesta ei voi tinkiä.’’
Haavisto on laulanut 20 vuotta, oppinut ja kasvanut elämäntapaansa.
’’Se sopii minulle ja perhekin on oppinut elämäntapaani. Jos poika on ollut kipeänä, hän kovasti kyselee, koska hän on riittävän terve, että voi taas halia minua. Emme käy kyläpaikoissa, jos niissä on jotakin tautia liikkeellä. Täysin ei pöpöjen välttely lapsiperheen arjessa onnistu, mutta niin terveenä olen kuitenkin pysynyt, ettei tautien vuoksi ole tarvinnut peruuttaa keikkoja.’’
Ääneen vaikuttavat monet tekijät – uni, liikunta, lepo ja ravinto ja sellaisetkin seikat, joita ei aina tule edes ajatelleeksi, esimerkiksi ilmankosteus, lämpötilojen vaihtelut, veto, auton tuuletus ja hajusteet. Alkoholipitoiset juomat kuivattavat limakalvoja. Hiilihapolliset juomat ja liian rasvaiset ateriat taas nostattavat happoja äänihuuliin. Esimerkiksi viinin nauttimisen jälkeen menee päiviä, ennen kuin keho on taas tasapainossa.
’’Äänihuulten pitää myös saada levätä ja toipua, ennen kuin niitä voi taas käyttää. Kerrotaan, ettei italialainen oopperalaulaja Luciano Pavarotti suostunut esiintymään, ellei edellisestä konsertista ollut kulunut yli 40 tuntia. Tänä päivänä harvalla muusikolla on niin suurta vapautta, että voisi olla kahta vuorokautta hissukseen kotona konsertin jälkeen.’’
Haavisto on yli kymmenen vuoden ajan huollattanut lihaksistoon samalla hierojalla, joka on myös kunto- ja energiahoitaja. Hänen personal trainerinsa on entinen balettitanssija.
’’Magnesium on tärkeä ravintolisä. Sitä käytän sisäisesti ja ulkoisesti rullana. Ystäväni on kiinalaisen lääketieteen asiantuntija, hänen neuvostaan käytän rautalisää, jos ääni tuntuu vähän tahmaiselta. Se on vaikuttanut auttavan.’’
Pyrin äänen käytössä ergonomisuuteen.
