Moni ajattelee aineenvaihdunnan liittyvän ainoastaan suoliston toimintaan, mutta FLT ravintovalmentaja Annika Havaste korostaa aineenvaihdunnan eli metabolian tarkoittavan kaikkia kemiallisia prosesseja, joilla keho toimii.
’’Prosessin tarkoitus on muuttaa ravinto energiaksi. Tämä tapahtuu solujen energia-aineenvaihdunnasta vastaavissa mitokondrioissa. Tätä varten ravinnon hiilihydraatit, rasvat ja proteiini muokataan niin, että keho saa niistä sekä energiaa että rakennusaineita. Hiilihydraatit muutetaan glukoosiksi, proteiinit pilkotaan aminohapoiksi, joista muodostetaan muun muassa lihaskudosta ja välittäjäaineita. Rasvoja tarvitaan esimerkiksi solukalvojen rakennusaineeksi.
Hän sanoo, että aineenvaihduntaa ovat myös hormonien ja entsyymien, samoin kuin vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden säätelemät elimistön lukuisat biologiset prosessit. Hormonit ja entsyymit ohjaavat aineenvaihdunnan toimintaa. Insuliinihormoni esimerkiksi ohjaa glukoosin käyttöä ja varastointia.
’’Myrkyllisten aineiden käsittely pääsääntöisesti maksassa on niin ikään aineenvaihduntaa.’’
Keho mukautuu
Havaste muistuttaa, että keho on viisas. Esimerkiksi, mikäli ihminen saa pitkään liian vähän energiaa ravinnostaan, keho mukautuu tilanteeseen tulkitsemalla, että vähemmälläkin pärjää.
’’Elimistö onkin ymmällään, jos ravintoa alkaakin olla tarjolla reilusti enemmän ja ihminen lihoo tavallisella energiamäärällä. Lihasmassan vähentyminen muun muassa ikääntymisen myötä vaikuttaa niin ikään aineenvaihduntaan, koska lihas kuluttaa enemmän energiaa kuin rasvakudos. Myös tähän elimistö reagoi tulkiten, että vähemmälläkin pärjää.’’
Havasteen mukaan puutteellinen palautuminen ja jatkuva virittyneisyys voivat osaltaan sekoittaa aineenvaihduntaa. Silloin stressihormoni kortisoli on jatkuvasti koholla johtaen myös verensokeritasojen nousuun, ja usein kilpirauhanenkin reagoi hormonierityksen muutoksilla.
’’Pitkään jatkuneen stressin seurauksena ilmenevän kortisolin koholla olemisen myötä verensokeri kohoaa. Se taas altistaa insuliiniaineenvaihdunnan häiriölle eli insuliiniresistenssille, jolloin solut eivät ota verestä sokeria tehokkaasti talteen, mikä nostaa verensokeria ja vaatii haimalta yhä enemmän insuliinia.’’
’’Insuliiniresistenssi on kakkostyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän taustalla oleva keskeinen tekijä, mutta siis myös pitkään jatkunut stressi ja sitä myötä kortisoli-hormonin koholla oleminen saattavat johtaa insuliiniresistenssiin’’, huomauttaa Havaste.
🔒 Maksullista sisältöä
Sisältö on vain tilaajille.
(Maksumuurin sisältö)
