Itäisessä hoitoperinteessä on vuosituhansia ollut itsestäänselvyys, että ihminen on fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus. Länsimaisen lääketieteen maailmassa kokonaisvaltaisuuteen ollaan vasta heräilty viimeisten vuosikymmenten aikana. Pohdiskelee Helsingissä Kulosaaren ostarille hyvinvointistudio Kulosaari Wellbeingin kollegoidensa kanssa loppukesästä 2025 avannut Saara Saturo.
Saara on opiskellut koulutetuksi hierojaksi sekä täydentänyt osaamistaan lukuisilla keho-mieli -yhteyttä lujittavilla koulutuksilla. Hän hallitsee purentalihasten hieronnan, faskioiden ja trigger-pisteiden käsittelyt, kinesioteippauksen sekä hyödyntää hoidoissaan akupunktiotakin. Hän on myös joogaohjaaja. Niin ikään entisenä tanssinopettajana Saara on perehtynyt liikkeen ja ilmaisun hoitavaan voimaan. Laitepilatestunneilla Saara nauttii, kun hän saa silloin itse olla ohjattavana.
’’Kaikenlainen lempeä liike rentouttaa ja avaa tilaa energialle virrata kehossa. Kun energia virtaa, niin hyvä virtaa sekä kehossa että mielessä. Joogassa tämän huomaa erittäin konkreettisesti’’, Saara alleviivaa liikkeen mahdollisuuksia hyvinvoinnille.
Helsingissä 1987 syntynyt, 38-vuotias Saara teki ensimmäisen työuransa nuoriso- ja kulttuurialalla, ja toimii sen parissa vielä jonkin verran. Asuessaan viisi vuotta Tansaniassa, Itä-Afrikassa hän oppi, miten paljon eri kansojen perinnehoidoissa on samankaltaisia hoitonäkemyksiä ja -tapoja. Suomeen hän muutti takaisin 2018.
’’Olennaisinta on pyrkimys tasapainon kautta saavuttaa kehon ja mielen vapaa yhteiselo’’, kiteyttää Saara perinteisiä tapoja hoitaa.
Rauhoittumisen vaikeus voi toimia myös suojamekanismina.
Lapsen kaltaiseksi
Kahdeksanvuotiaan esikoisensa syntymän jälkeen Saaralla oli paljon kehollisia haasteita, joihin hän sai Tansaniassa apua niin osteopaatilta kuin paikallisilta kansanparantajiltakin. Perheen toinen lapsi on esikouluikäinen.
Saaran mielestä ihmisen olisi hyvä olla myös kehollisesti lapsen kaltainen.
’’Lapset liikkuvat ja liikehtivät vapaasti ja estottomasti. Esimerkiksi jännittyneinä he eivät kyyristy ryhti lysähtäen, kuten me aikuiset helposti teemme.’’
Hän ihailee nuoren sukupolven tunnetietoisuutta.
’’He sanoittavat tunteita, ilmenevät ne sitten fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin, ja uskaltavat kohdata myös epämukavia tunteita.’’
Työssään Saara kohtaa paljon jatkuvan stressin ylikuormittavia ja epämukavia tunteita sisälleen panttaavia ihmisiä.
’’Etenkin purentalihasvaivoja hoidettaessa purentalihasten kireyden taustalta löytyy lähes aina pitkään jatkunut stressi ja ylikuormittunut ihminen.’’
’’Uhkaavassa tilanteessa ihminen vaistonvaraisesti puree hampaitaan yhteen. Ongelmallista on, jos kyseinen tila jää päälle – ikään kuin lamppu palaisi koko ajan. Purentalihasten manuaalisella käsittelyllä on mahdollista rentouttaa alue ja saada laukaistua suun, kasvojen ja leuan alueen lihaskireyksiä. Leuan kireät lihakset laittavat herkästi vagushermon pinteeseen. Leuan vapautuessa saadaan vapautettua myös vagushermoa eli lepohermosto aktivoituu ja siten palautuminen helpottuu’’, kuvaa Saara – myös ihmisen kokonaisvaltaisuutta.
Vagus- eli kiertäjähermo kulkee kahta puolen kehon läpi aivorungosta suolistoon asti. Se on tärkeä tekijä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, sydämen sykkeestä ja suoliston toiminnasta aina rentoutumiseen, palautumiseen ja uneen saakka.
Uhkaavassa tilanteessa ihminen vaistonvaraisesti puree hampaitaan yhteen.
Kosketuksen voima
Kosketus on sikiön ensimmäinen vuorovaikutuksen muoto, ja merkityksellistä ihmiselle jokaisessa elämänkaaren vaiheessa. Kosketuksella on tärkeitä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.
’’Salliva, lämmin ja läsnäoleva kosketus rentouttaa kehoa ja mieltä, ja pistää hyvän olon hormonit virtaamaan’’, hymyilee Saara.
’’Säännöllisellä hieronnalla ja muilla manuaalisilla kosketushoidoilla saadaan elimistössä todistetusti aikaan fyysisiä muutoksia, esimerkiksi stressihormoni kortisolin laskeminen ja verenpaineen aleneminen ovat ihan todennettuja hieronnan positiivisia vaikutuksia’’, hän korostaa.
Saaraa harmittaa kulttuurillemme tyypillinen etäisyys ja kosketuskulttuurin kapea-alaisuus. Meillä Suomessa ei edelleenkään oikein ole tapana spontaanit halailut ja poskisuudelmat. Arjessa moni jää tyystin vaille kosketusta.
Keho muistaa niin kosketuksen kuin siltä paitsi jäämisen. Keho muistaa myös niin ilot, surut kuin traumaattiset tilanteetkin. Jatkuva stressi pakkautuu kehoon ja ilmenee helposti kireytenä.
’’Mikäli ihminen on pitkään jatkuvan paineen alla ja sympaattinen “taistele ja pakene” -hermosto aktiivisena, niin esimerkiksi hierontaan rauhoittuminen saattaa olla vaikeaa. Jos parasympaattinen ”lepohermosto” ei ole ollut aktiivinen vuosikymmeniin, olotilan vaihtaminen ei tapahdu nappia painamalla. Monesti saatetaan tarvita useita hoitokertoja, ennen kuin keho ja mieli rauhoittuvat ottamaan hoitoa ja kosketusta vastaan’’, Saara kertoo.
’’Hän huomauttaa, että rauhoittumisen vaikeus voi toimia suojamekanismina; on turvallisempaa pitää jatkuvaa menoa päällä kuin rauhoittua katkaisemaan multitaskaamisen kierrettä.’’
’’Joskus rentouttavassa kosketushoidossa kireän kehon päästäessä irti myös mieli päästää irti. Purkautuvat padot saattavat virrata kyynelinäkin’’, Saara kertoo hoitojen syvällisestä vaikuttavuudesta.
Hän korostaa, että irti päästäminen avaa aina tietä uudelle.
