Olin vajonnut erikoiseen uupumuksen tilaan. Olin aivan hukassa itseni kanssa. Minulla oli tunne, etten pääse eteenpäin. Halusin olla lapsilleni jaksava ja läsnäoleva äiti, mutta pelkkä tahdonvoima ei riittänyt.
Lapsemme tavallaan myös peilasivat omaa lapsuuttani minuun.
Näin muistelee viidentoista vuoden takaisia tuntemuksiaan, nyt 44-vuotias Teija Vähäsarja. Heidän perheensä viidestä lapsesta oli tuolloin syntynyt kolme, joista keskimmäinen oli pikkuvauvaiässä. Tätä nykyä lapset ovat 18-, 16-, 14-, 12- ja 10-vuotiaat.
