Maria Guzenina toivoisi, että nykylapset saisivat elää sellainen lapsuuden kuin hän eli 70-luvulla. Rakennettiin majoja, leikittiin kirkkistä ja luettiin kirjoja. Lastensuojelun hän haluaa ulottaa algoritmeihin saakka.
Suomen luontomatkailussa ja sen ympärivuotistamisessa olisi Maria Guzeninan mielestä runsaasti mahdollisuuksia.’’Luontoelämykset, immateriaalisine anteineen puhuttelevat nykyturisteja, etenkin keskieurooppalaisia ja aasialaisia.’’
Europarlamentaarikko, demarien Maria Guzenina, 56, ottaa joka aamu sen verran itselleen aikaa, että saa viipyillä rauhassa aamukahvin äärellä.
’’Lisään isoon kupilliseen laadukasta kahvia kauramaitoa ja hunajaa.’’ Marian mielestä pienet, itselle merkitykselliset hetket ovat helppoja arjen hyvinvointikeitaita, joita hän soisi kaikkien löytävän. Hän toivoisi, että nykylasten maailmaan mahtuisi niin kotona, varhaiskasvatuksessa kuin koulussa rauhoittumisen hetkiä, jolloin ollaan vain, kuunnellaan satuja tai vaikkapa luonnon ääniä. Maria valittiin tänä keväänä Euroopan parlamentissa lastenoikeuksien parissa työskentelevän ryhmän varapuheenjohtajaksi. Hän työstää parhaillaan mietintöä keinoista, joilla voidaan parantaa lasten ja nuorten turvallisuutta nettimaailmassa.
’’Teknologian tulisi olla ihmistä varten, ja monilta osiltaan se onkin, mutta isojen mahdollisuuksien lisäksi teknologialla on kääntöpuolensa. Läpinäkymättömät algoritmit saattavat syöttää haitallista sisältöä, josta on vaikea päästä irti.’’
Marian mielestä lapsille ja nuorille ikäsopimattoman nettitiedon suitsimiseksi tarvitaan ikään kuin mobiililaitteen turvavyöt, jotka eivät päästä lapsia ja nuoria heidän kehitystään hankaloittavan tiedon lähteille
’’Nykyisessä alustatalouden maailmassa lastensuojelu tulee nähdä moniulotteisena asiana’’, hän muistuttaa. Hyvinkin konkreettista suojelua Marian mukaan tarvitaan, esimerkiksi lelujen turvallisuuden suhteen. ’’Lasten leluissa voi olla hermoston kehitykseen vaikuttavia myrkkyjäämiä. EU on päättänyt, että kyseiset myrkyt pitää vähentää minimiin, tosin viiden vuoden siirtymäajalla.’’
Arjen luxusta
Marialle syntyminen Suomeen, luonnon antimien äärelle on lottovoitto. ’’Lapsuudessani marjastaminen ja sienestäminen sekä luonnon antiminen hyödyntäminen oli perheessämme itsestään selvyys. Aikuisena olen oivaltanut, millaista arjen luxusta metsäluonto antimineen meille suomalaisille tarjoaa. Luonnon kasvien, villiyrttien, marjojen ja sienten terveyshyödyistä saadaan koko ajan lisää tietoa; se entisestään nostaa kunnioitustani luontoa kohtaan. Ja pölyttäjillä on hallussaan koko maailman ruoantuotanto!’’
Marialla metsäluonnon hyödyntäminen alkaa keväällä hennonvihreiden kuusenkerkkien puhjettua kuusia kukittamaan.
’’Rakastan pureskella piristäviä kuusenkerkkiä!’’
Satokauden edetessä mustikat, vadelmat, katajanmarjat, puolukat, karpalot ja sienet päätyvät Marialle talteen talven varaksi. ’’Nuoret ovat selkeästi palanneet juurilleen ja löytäneet luonnon, niin luonnon ravinnolliset antimet kuin vanhojen luonnon viisauksien hyödyntämisen hyvinvoinnissaan. Se on upeaa!’’ Lisukebravuuriinsa Maria pyöräyttää pannulla nopeasti juuri keräämänsä keltavahverot eli kantarellit ja kerrostaa ne lasipurkkiin ohuiden sitruuna-, appelsiini- ja punasipuliviipaleiden kanssa. Mausteeksi hän silppuaa puutarhastaan lempiyrttiään, lipstikkaa. Vähän merisuolaa. Päälle loraus kylmäpuristettua luomuoliiviöljyä sekä makujen imeyttäjäksi etikkaista balsamicoa. Yön yli kylmään. ’’On herkkua kotimaisten perunoiden ja tuoresalaatin sekä proteiininlähteeksi vaikkapa fetan, kalan tai lihan kanssa’’, Maria hymyilee. Hän vältteli pitkään punaista lihaa, rauta-arvojen lasku palautti lihan lautaselle ja rauta-arvot nousuun. Marian suosikki on luomulampaan liha. Hänen lempiyrttinsä, perinneyrtti lipstikka eli liperi on suosittu keittojen ja liharuokien mauste. Yrtin vahva maku tuo mieleen lihakeiton tai sellerin. Länsi-Aasiasta kotoisin oleva lipstikka on kasvanut Euroopassa jo antiikin ajoista saakka. Suomeen se on tullut 1600-luvulla, ja kukoistaa etenkin monissa vanhoissa puutarhoissa. Entisaikana lipstikkaa käytettiin ruoanvalmistuksen lisäksi lääkekasvina, ja sitä pidettiin myös lemmenrohtona. Koko Suomessa viihtyvä lipstikka antaa satoa varhaasta keväästä pitkälle syksyyn. Kuluttajien valinnat ratkaisevat. Maria Guzenina suosii kotimaisia ruoka-aineita, erityisesti lähiruokaa.
Talviuinti, juhlahetki!
Suomen luontomatkailussa ja sen ympärivuotistamisessa olisi Marian mielestä runsaasti mahdollisuuksia. ’’Luontoelämykset, immateriaalisine anteineen puhuttelevat nykyturisteja, etenkin keskieurooppalaisia ja aasialaisia.’’
Kotona Espoossa, kesämökillä Kirkkonummella ja työpaikalla Brysselissä Maria kirmaa päivittäin lenkille. ’’Istuminen on pahasta. Se tukkii niin fyysisesti kuin henkisestikin.’’
Liikunta, monipuolinen ravinto, hyvä nesteytys, rauhoittuminen vaikkapa meditoiden sekä riittävä uni ovat Marialle tärkeitä hyvinvointitekoja. Vastuuta omasta hyvinvoinnista ei hänen mielestään voi ulkoistaa. Hän muistuttaa, että esimerkillä terveellisiin valintoihin on valtaisa vaikutus vallankin lapsuudessa. ’’Meillä jokaisella on vain yksi elämä. Eläkäämme se terveellisesti, nautintoja unohtamatta. Kohtuus kaikessa. Ja kohtuus myös terveysdatan hyödyntämisessä; oman hyvinvoinnin mittaamisesta ja analysoimisestakin voi tulla stressi ja se voi addiktoida, vaikka pääsääntöisesti onkin hyvä asia’’, Maria pohdiskelee.
Hänelle yksi suurimmista nautinnoista, iso juhlahetki, on myöhäissyksyn ensimmäinen talviuintipulahdus. ’’Käyn talviuimassa Espoon Myllyjärvellä, jonka ruosteenvärinen vesi kertoo sen olevan pohjavettä. Uintipaikalleni kavutaan korkeaa mäkeä pitkin yleensä lintujen laulun siivittämänä. Mieli lepää, keho herää, veri kiertää. Pulahduksen hehku viipyy pitkään kehossa ja mielessä’’, Maria tunnelmoi. Kylmän tiedetään vahvistavan immuunipuolustusta.
Kaikki lähtee kansalaisten hyvinvoinnista. Ilman sitä ei ole työkykyä, jolla luodaan kilpailukykyä.
Kuluttajan kotimaiset ruokavalinnat ovat elinehto suomalaiselle ruoantuotannolle.
Yhteys toiseen ihmiseen, aito ilo, syvä merkityksellisyys, ne vahvistuvat hiljaisuudessa, pohdiskelevat Helsingin Herttoniemen seurakunnan seurakuntapastori Stina Huima sekä hänen kanssaan…
Siikaisissa, Pohjois-Satakunnassa asuva luonto- ja eräopas Marja-Leena Liipo rohkaisee myöhäissyksylläkin ulos. ’’Luonnosta voi koko ajan löytää jotakin mielenkiintoista ja ihmeellistä.…
Kolmevuotias Jupiter Cormier kulkee vanhempiensa perässä kasvimaalla, kun he istuttavat maahan pitkän rivin yrtti-iisoa. Pikkupoika rakastaa yrtin makua ja napsii…
