Hengitystapamme vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteemme. Monet kuitenkin hengittävät liikaa, mikä tarkoittaa olosuhteisiin nähden liian suurta hengitysvolyymia ja siitä johtuvaa hengityskaasujen epätasapainoa eli hiilidioksidivajetta ja sen seurauksena syntyvää happivajetta.
Kroonistuneesta liikahengityksestä kertovia merkkejä ovat muun muassa huokailut, haukottelut, käsien ja jalkojen kylmyys sekä hengenahdistus, unihäiriöt ja hermoston ylivireys.
Hoitava Hengitys HB® -menetelmän kehittänyt Marketta Manninen selventää, että happisaturaatio kertoo elimistön happitilanteesta vain osatotuuden.
’’Jotta happi vapautuisi verestä kudoksiin, tarvitaan riittävää hiilidioksidipitoisuutta. Hiilidioksidin rooli on usein ymmärretty väärin ja sitä pidetään täysin tarpeettomana kuona-aineena, jonka vuoksi ihmisiä kannustetaan suureen hengitykseen. Tästä seuraa hiilidioksidivaje sekä lopulta myös happivaje. Lisäksi joidenkin keho reagoi hiilidioksidivajeeseen supistamalla keuhkoputkia ympäröiviä lihaksia eli aiheuttamalla astman kaltaisia oireita.’’
Kaikilla liikahengittäjillä hengitys ei kuitenkaan ole näkyvästi suurta ja raskasta, vaan se voi olla myös on niukkaa, pidättynyttä ja kiihkeää eli piilevää liikahengitystä.
Yleinen piilevän liikahengityksen aiheuttaja on stressi.
’’Stressi aktivoi sympaattista hermostoa, joka kiihdyttää hengitystä. Kiihtynyt hengitys puolestaan kiihdyttää edelleen hermostoa, joten näin on syntynyt itseään ruokkiva kierre. Stressiä voidaan siksi lievittää hengitystä rauhoittamalla.’’
Nenähengityksen hyödyt
Suuri osa ihmisistä hengittää suun kautta, vaikka eivät sitä itse huomaa. Suuhengityksellä on kuitenkin haittoja, joista puhutaan vähän. Manninen kertoo, että jo nenähengitykseen siirtyminen voikin tuoda terveyshyötyjä.
’’Tämän lisäksi myös hengityslihakset voivat kaivata vapauttamista, jotta hengitys voisi olla riittävän syvää.’’
Manninen kuitenkin korostaa, että syvä hengitys on usein ymmärretty väärin.
’’Kyse ei ole suuresta hengityksestä, jossa rintakehän yläosa pullistuu. Myös tämä hengitysmalli voi johtaa liikahengitykseen ja pahentaa oireita. Sen sijaan syvä hengitys tarkoittaa alas palleaan suuntaavaa hengitystä, joka on silti kevyttä.’’
Jotta keho saisi riittävästi happea ja hengitys olisi syvää ja tehokasta, annetaan usein ohjeeksi harrastaa hengästyttävää liikuntaa. Niin kuntokin kohoaa. Manninen kuitenkin tietää, että liikunta voi jopa pahentaa liikahengitystä ja sen oireita, jos puuskutetaan liian suuresti suun kautta.
’’On huolehdittava hallitusta hengittämisestä, joten liikunnankin aikana nenähengitys auttaa jaksamaan paremmin. Silloin hapensaanti paranee ja maitohappojenkin muodostuminen vähenee.
Tätä hengityskunnon kohottamista voikin Mannisen mukaan tehdä vaikka kotisohvalla harjoittelemalla oikeaa hengitystapaa.
