”Kansalaiset tarvitsevat selkeitä vastauksia ruuan alkuperästä, tuotantotavoista sekä vaikutuksista ilmastoon, luontoon, eläinten hyvinvointiin ja talouteen. Ruokajärjestelmä ja sen osa-alueet ovat tulleet monille suomalaisille melko vieraiksi kaupungistumisen myötä. Kulutuspäätöksiä ei voida tehdä vastuullisesti, jos tietopohja on puutteellinen. Siksi tiedon on oltava avointa, läpinäkyvää ja tutkittua. Samalla sen tulee olla neutraalia, rakentavaa ja saavutettavaa; ruokakeskustelua ei pidä kärjistää tai syyllistää, vaan tarjota yhteisiä, yhdistäviä näkökulmia.”
Näin peräänkuuluttaa Nuorten ruokaraati, joka luovuttaa kannanottonsa kansalliseen ruokastrategiaan 2040 maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä strategian julkaisutilaisuudessa 16.12.2025. Nuoret korostavat kannanotossaan, että kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden, ilmastotavoitteiden ja alueellisen elinvoiman kulmakivi. Tiedon ja tietoisuuden lisäämisen lisäksi nuoret vaativat toimia reilun tulonjaon parantamiseksi, tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä luonto- ja ilmastohaittojen vähentämiseksi. Lisäksi nuoret muistuttavat, että kaikille suomalaisille on taattava mahdollisuus terveelliseen ruokaan.
Konkreettisia toimia nuorilta
Nuorten ruokaraati ehdottaa, että valtion tulisi keventää vastuullisten tilojen verotusta ja ohjata kannustimia energiatehokkaisiin investointeihin. Nämä toimet vahvistavat maatalouden taloudellista kestävyyttä ja auttavat turvaamaan kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuden. Sukupolvenvaihdos tulisi voida toteuttaa verottomasti ja tukea uusien maatalousyrittäjien aloittamista starttirahalla. Nuorten ruokaraadin mielestä opetussuunnitelmaan tulisi lisätä ruokakasvatusta alakoulusta lähtien. Opetukseen voisi kuulua maatilavierailuja, työelämäharjoitteluja ja ruoka-alan asiantuntijoiden vierailuita.
Ilman toimivaa ja terveellistä ympäristöä ei ole ruokaakaan, korostaa Nuorten ruokaraati. Se myös edellyttää, että terveellisen ruuan tulisi olla sen hintaista, että kaikki pystyisivät sitä kuluttamaan.
Ensimmäinen kansalaispaneeli nuorille
Nuorten ruokaraati on ensimmäinen Suomessa järjestetty nuoriin kohdennettu kansalaispaneeli. Kutsu osallistua raatiin lähetettiin 6 000 satunnaisesti valitulle 18–24-vuotiaalle nuorelle. Noin 130 vapaaehtoisen joukosta poimittiin 40 henkilöä ositetulla satunnaisotannalla siten, että raati vastasi mahdollisimman hyvin 18–24-vuotiasta väestöä asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Lisäksi otannassa huomioitiin osallistujien koulutustausta ja äidinkieli. Lopullisen raadin työskentelyyn osallistui 39 nuorta.
Raati kokoontui kolmena päivänä Tampereella sekä kahdessa livechat-etätapaamisessa marraskuussa 2025. Kokoontumisten aikana raati puntaroi nuorille tärkeitä asioita kestävän ruuan tuotannon ja kulutuksen vahvistamiseksi tulevaisuudessa ja toimia, joilla näitä voidaan edistää. Työskentelyn aikana raati kuuli myös asiantuntijoita. Keskustelujen päätteeksi raati muodosti yhteisen kannanoton ruokastrategiaan, jonka sisältämät suositukset ovat raatilaisten yhteisesti hyväksymät.
Nuorten ruokaraadin järjesti maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa. Sitra rahoitti raadin toteuttamista.
