Luonnon antimet

”Oma viherjauhesekoitus kätevin ja helpoin tapa hyödyntää villiyrttejä”

Villiyrttejä keräävä ja monin tavoin hyödyntävä espoolainen Laura Kuusinen kertoo villiyrttiharrastuksestaan.

Minttu antaa hyvää ja raikasta makua villiyrttisekoituksiin.

Laura, miten innostuit keräämään villiyrttejä?

Moni asia vaikutti keräämisinnostukseeni. Luin aikoinaan Jill Fullerton-Smithin kirjan Totuus ruoasta, joka tutkii ruoan vaikutuksia terveyteen, kuten immuunijärjestelmään, muistiin ja ruokahaluun.

Ymmärsin, että suurin osa syömistämme kasviksista ja vihanneksista tehoviljellään tai kasvatetaan teollisissa kasvihuoneissa ilman oikeaa maaperää. Vesiviljellyissä tai mineraalivillassa nopeasti kasvaneet kasvit eivät saa niitä ravinteita, joita niissä kuuluisi olla eli riittävästi hiven- ja kivennäisaineita. Lisäksi vihanneksia ja kasviksia tehoviljellään maaperässä, josta kasvit ovat imeneet mineraalit loppuun ja maaperä on köyhtynyt. Tuntui luonnolliselta alkaa käyttää sellaisia kasveja, joissa on ravinteita. Siksi villiyrtit alkoivat kiinnostaa.

Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirja motivoi minua keräämään villiyrttejä ja testaamaan reseptejä. Vuonna 2013 Espoon Työväenopisto järjesti lääkeyrttikurssin, jota piti yrttikouluttaja Henriette Kress. Kurssilla tutustuttiin moneen perusvilliyrttiin ja niiden lääkinnällisiin vaikutuksiin.

Millaista tietoa ja koulutusta olet hankkinut hortoiluharrastuksesi tueksi?

Kävin useammalla lääkeyrttikurssilla ja luin lääkeyrttikurssilla Henriette Kressin kirjat Käytännön lääkekasvit ja Käytännön lääkekasvit 2. Googlaamalla löytyi myös paljon tietoa.

Mitkä ovat lempivilliyrttejäsi?

Vaikea sanoa, niitä on monta. Jos täytyy valita muutamia, niin ainakin siankärsämö, voikukka ja nokkonen, samoin maitohorsma ja peltokanankaali.

Millaisia käytäntöjä noudatat keruupaikan ja keräämisen suhteen?

Kerään Espoossa sellaisilta alueilta, jotka ovat kauempana teistä, jotta kasveissa olisi mahdollisimman vähän nokea tai pölyä. Kotimme lähistöllä on aika monta sopivaa aluetta. Meillä on mökki Sastamalan Sävissä, josta innostukseni alkuaikoina etsin villiyrttejä. Metsäalueita lukuun ottamatta se on pääosin viljelysmaata. Yllätyksekseni sieltä oli todella vaikea löytää villiyrttejä. Jos jokusen löysi, niin ne kasvoivat viljelyspeltojen pientareilla. Sellaisesta paikasta villiyrttejä ei kannata kerätä torjunta-aineiden vuoksi.

Kuivaatko vai pakastatko keräämäsi villiyrtit?

Kuivaan villiyrtit itse. Pesen ja kuivaan ne, sitten laitan ne uuniin 38 asteeseen, kunnes ne alkavat vähän nahistua. Loppukuivauksen teen saunan lauteilla ilman lämmitystä, koska lauteiden alla oleva lämminvesivaraaja pitää löylyhuoneen lämpötilan lähes kolmessakymmenessä asteessa. Peitän saunan ikkunan, jotta tila jää hämäräksi. Jollei sopivaa kuvaamispaikkaa löydy, niin silloin mielestäni kannattaa hankkia kuivuri.

Laura Kuusisen mielestä toukokuu on tuoreiden villiyrttien parasta aikaa. – Silloin kannattaa kerätä itselleen sekasalaatteja esimerkiksi peltokanankaalin kukista ja lehdistä, vesiheinästä, vuohenjuuren lehdistä, ketunleivän kukista ja lehdistä, suolaheinästä ja orvokin kukista, hän vinkkaa.

Millaisia villiyrttisekoituksia teet?

Superboosti-sekoituksessani on nokkosen siemeniä, siankärsämön kukkia ja lehtiä, voikukan lehtiä, minttua, maitohorsman lehtiä ja tyrnin lehtiä. Eri lähteiden mukaan nokkonen muun muassa alentaa verensokeria ja laskee verenpainetta, hillitsee allergiaoireita, parantaa vastustuskykyä ja lievittää stressiä.

Siankärsämön muun muassa kerrotaan vahvistavan maksaa ja munuaisia sekä edistävän ruoansulatusta ja alentavan verenpainetta.

Voikukan puolestaan on todettu edistävän ruoansulatusta, vahvistavan maksaa sekä alentavan verensokeria. Voikukka sisältää paljon kaliumia.

Maitohorsma puolestaan hellii limakalvoja ja estää ruoansulatusvaivoja. Ruoansulatusta vahvistava ja hengitysteitä hellivä minttu on hyvänmakuista. Sitä kannattaa lisätä, jos yrttisekoitus ei tahdo maistu.

Miten käytät villiyrttejä?

Villiyrttejä voi käyttää todella monella eri tavalla, esimerkiksi teenä, tinktuurana, mausteena, ruokana, naamiona ja jalkakylpynä. Toukokuu on tuoreiden villiyrttien parasta aikaa. Silloin kannattaa kerätä itselleen sekasalaatteja esimerkiksi peltokanankaalin kukista ja lehdistä, vesiheinästä, vuohenjuuren lehdistä, ketunleivän kukista ja lehdistä, suolaheinästä ja orvokin kukista. Maitohorsman nuoria versoja olen paistanut pannussa voin kanssa ja lisännyt sekaan pähkinöitä ja sinihomejuustoa. Voikukan keltaisista terälehdistä tehty hyytelö tai mehu on aivan taivaallisen hyvää.

Maitohorsmaa Laura hauduttaa usein mukaan rauhoittavaan iltateehen. Mukaan tulee myös kamomillasauniota ja minttua.

Iltateenä tai vatsaa rauhoittavana juomana olen käyttänyt sekoitusta, jossa on kamomillasauniota, maitohorsmaa ja minttua. Yskänlääkkeenä tai flunssaan olen käyttänyt alkoholiin uutettua iisoppia, ajuruohoa ja kamomillasauniota. Suopursun oksista saa tuoksuvan ja turvotusta vähentävän jalkakylvyn. Superfoodina pidän erityisesti siankärsämöä, voikukkaa sekä nokkosen siemeniä.

Mielestäni kuitenkin paras ja helpoin tapa käyttää villiyrttejä on jauhaa oma viherjauhesekoitus kuivatuista yrteistä ja lisätä niitä päivittäin 1-2 ruokalusikallista aamujogurtin tai puuron joukkoon.

Lisää artikkeleita aiheesta

Palautuminen

Sielun siivillä sydän alkoi laulaa – koskettava selviytymistarina uupumuksesta

Epävarmuus. Se oli olennaisin asia ylisuorittamiseni taustalla. Suorittaminen oli minulle keino hallita epävarmuutta, pohdiskelee 46-vuotias Hanna Pelttari. Koulussa piti saada…

Palautuminen

Vasta romahdus pysäytti

Vantaalainen Erja Lemponen, 48, oli ennen tehosuorittaja ja täydellisyyden tavoittelija. Vuosien varrella eteen oli tullut useita väsymisen jaksoja. Viimeisin niistä,…

Luonnon antimet

Susanna Aron kotona on Suomessa harvinainen apiterapiahuone

Kesällä espoolaista Susanna Aroa työllistävät mehiläiset ja puutarha, talvella hän keskittyy taiteen tekemiseen.’’Elokuussa korjaan hunajasadon ja kuivaan kukkia luonnontuotteideni aineksiksi.…