Päivän aikana järjestettiin yli 60 tapahtumaa eri puolilla maata. Ohjelmassa oli muun muassa perheiden hiihtotapahtumia, lasten hiihtokouluja, laturetkiä, umpihankihiihtelyä sekä latukahviloita.
Tunnettuus nousi 40 prosenttiin
Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan arviolta 251 000 (2025: 205 000) suomalaista kävi hiihtämässä Kansallisena Hiihtopäivänä. Kampanjan tunnettuus jatkoi kasvuaan: 40 prosenttia suomalaisista kertoo kuulleensa Kansallisesta Hiihtopäivästä.
– On hienoa nähdä, että yhä useampi suomalainen lähtee ladulle Kansallisena Hiihtopäivänä. Osallistujamäärän kasvu kertoo siitä, että hiihto koetaan merkitykselliseksi ja ajankohtaiseksi tavaksi liikkua, kertoo kampanjaa koordinoiva Petteri Tiainen Suomen Ladusta.
Hiihtokilometrihaaste kokosi yhteisen potin
Osana kampanjaa hiihdettiin jälleen yhteiseen hiihtokilometrilaskuriin. Päivän ja sitä edeltäneen kampanjajakson aikana laskuriin kirjattiin yhteensä noin 37 000 kilometriä. Kilometrit suhteutettiin kuntien asukaslukuun, ja Suomen aktiivisimman hiihtokunnan tittelin vei tänä vuonna jälleen Hartola.
– Yhteinen haaste innostaa ihmisiä liikkeelle. Jokainen liikunnallinen hetki on tärkeä ja jokaisen tapa hiihtää on yhtä arvokas, Tiainen sanoo.
Hiihto on edelleen vahva osa suomalaista liikuntakulttuuria
Kansallisen Hiihtopäivän tavoite on vahvistaa hiihdon asemaa koko kansan yhteisenä liikuntamuotona ja madaltaa kynnystä lähteä ladulle. Kampanjaa koordinoi Suomen Latu yhdessä Hiihtoliiton kanssa, ja tapahtumia toteuttavat Suomen Ladun jäsenyhdistykset sekä muut tahot eri puolilla Suomea.
Kansallinen Hiihtopäivä on osa valtakunnallisia Kansallisia liikkumispäiviä, joiden tavoitteena on innostaa suomalaisia liikkeelle ympäri vuoden.
