”Kouluruokailu on kansainvälisesti ainutlaatuinen järjestelmä, mutta sen tulevaisuutta kansanterveyden pohjan luojana ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. THL:n tilastojen mukaan 44 prosenttia koululaisista ei syö kouluruokaa päivittäin ja 72 prosentissa kouluista ruokailuaika on liian lyhyt”, kertoo Ruokakasvastusyhdistys Ruukun toiminnanjohtaja Aliisa Hyvönen.
Kouluruuan tulevaisuuden näkymät olivat lähtökohtana eduskunnan kansalaisinfossa 17.3.2026 järjestetyssä keskustelussa. Tilaisuuden järjestivät osana ruokakasvatuksen viikkoa Ruokakasvatusyhdistys Ruukku, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Ruokatieto Yhdistys sekä Pro Vege.
Ruuan prosessointikeskustelu on rantautunut Suomeen
Tilaisuudessa kuultiin käytännön kokemuksia kouluista. Turun kaupungin aluerehtori Miina Orellin, ruokapalveluiden edustaja Compass Groupin liiketoimintapäällikkö Satu Puustisen ja Helsingin nuorisoneuvoston Oliver Arhion keskustelussa merkittävimpinä ratkaistavina ongelmina nähtiin polarisoitunut ruokapuhe ja oppilaiden osallisuuden puute. Juurisyyksi todettiin kuitenkin se, että usein kouluruuan hankintoja määrittää ainoastaan alhaisin hinta. Näiden pohjalta järjestäjät usuttivat paneeliin osallistuneita kansanedustajia Anne Kalmaria (kesk.), Mari Niemistä (ps.) ja Tiina Eloa (vihr.) linjaamaan keinoja, joilla kouluruokailun laatu ja arvostus saadaan vahvistumaan. Kansanedustajat mainitsivat keinoina oppilaiden kuulemisen ja osallistamisen sekä hankintalain uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa kouluruuan ravitsemuslaatuun ja kotimaisuuteen.
Työt ja eurot pysyisivät Suomessa, kun suositusten mukainen ruoka olisi jatkossa yhä kotimaisempaa.
Keskustelussa puitiin lisäksi eduskunnan käsiteltäväksi tulevaa ultraprosessoidun ruuan kieltämiseen kouluruuassa tähtäävää kansalaisaloitetta.
Kouluruokailu vahvistamaan kestävää ruuantuotantoa
Kouluruokailulla on suuri merkitys lasten ja nuorten ravitsemukselle, hyvinvoinnille sekä ruokataidoille. Edustajat olivat paneelissa yksimielisiä siitä, että ravitsemussuositusten mukaisen kasvipohjaisen ruuantuotannon edellytyksiä tulee vahvistaa Suomessa. Työt ja eurot pysyisivät Suomessa, kun suositusten mukainen ruoka olisi jatkossa yhä kotimaisempaa. Julkiset ruokapalvelut voivat vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon kysyntää ja tukea kestävää ruokajärjestelmää.
“Kasvisruuan osuus tulee väistämättä lisääntymään, kun ravitsemussuosituksista toivottavasti tehdään jatkossa velvoittavampia. Meidän täytyy varmistaa ruuan laatu vahvistamalla keittiöiden ammattilaisten osaamista sekä huolehtia, että paikallinen ruuantuotanto pysyy muutoksen perässä”, Tiina Elo sanoi.
Tilaisuuden päätteeksi osallistujat pääsivät kokemaan kouluruokailun haasteita käytännössä. Viidentoista minuutin ruokailuaika tuntui riittämättömältä kouluruokalounaan nauttimiseen rauhassa keskustellen.
