Paksu- ja peräsuolisyövät ovat Suomessa toiseksi yleisin ja maailmalla kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Niiden ilmaantuvuus kasvaa edelleen, erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Elintavoilla on tärkeä rooli niiden kehittymisessä ja siten myös ehkäisyssä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toteutetussa Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa selvisi, että punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua paksu- ja peräsuolisyöpiin suomalaisilla aikuisilla.
– Tulokset viittaavat siihen, että jo pienet viikoittaiset muutokset kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita voivat pienentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä väestötasolla, väitöskirjatutkija Rilla Tammi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta sanoo.
Tärkeä täysjyvä
Lisäksi suurempi täysjyvän saanti oli yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärönympärykseen sekä matalampaan seerumin kokonaiskolesterolipitoisuuteen suomalaisilla miehillä. Samanlaista yhteyttä ei havaittu naisilla.
– Täysjyvätutkimuksen tärkeyttä alleviivaa se, että täysjyvän vähäisen saannin on todettu olevan yksi keskeisimmistä ravitsemustekijöistä sairauksien takia menetettyjen elinvuosien taustalla, Tammi sanoo.
Suolistomikrobiston monimuotoisuus olennaisessa roolissa
Tammi osoitti, että paksu- ja peräsuolisyöpiin liittyvät riskitekijät, kuten runsas punaisen ja prosessoidun lihan kulutus, vähäinen täysjyväviljojen kulutus, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lihavuus olivat yhdessä yhteydessä suolistomikrobiston vähäisempään monimuotoisuuteen. Lisäksi nämä tekijät olivat yhteydessä useiden sellaisten bakteerilajien suurempaan suhteelliseen määrään, jotka on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty paksu- ja peräsuolisyöpiin. Tammen mukaan nämä suolistomikrobiston ominaisuudet voivat osaltaan vaikuttaa paksu- ja peräsuolisyöpien kehittymiseen.
Tammi kartoitti paksu- ja peräsuolisyöpiin liittyviä riskitekijöitä tutkimuksessaan niin kutsutulla CRC-elintapaindeksillä (Colorectal Cancer Lifestyle Index), jonka avulla henkilöiden elintapoja ja muita riskitekijöitä voitiin tarkastella kokonaisuutena yksittäisten riskitekijöiden sijaan. Tämä mallintaa paremmin tosielämän riskiympäristöä.
Tutkimus toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella perustuen laitoksella kerättyihin väestöaineistoihin.
