Luonnon antimet, Ravinto

Lohi vai kirjolohi? Moni ei tiedä, että ne ovat eri kalalajeja

Lohi ja kirjolohi ovat suomalaisille tuttuja ruokakaloja, mutta niiden välinen ero jää monelle epäselväksi. Nimestään huolimatta kirjolohi ei ole lohen alalaji, vaan täysin eri kalalaji.

Kirjolohifilee mediterranoa ryydittää pinaatista, oliiveista, kirsikkatomaateista ja yrteistä sekä valkosipulista ja pinjansiemenistä tehty lisuke.

Kirjolohi ja lohi muistuttavat toisiaan ulkonäöltään ja käyttötarkoituksiltaan, mutta ovat biologisesti eri kaloja.

– Lohi ja kirjolohi ovat kaksi eri lajia. Suomessa myytävä kirjolohi on useimmiten Suomessa kasvatettua kalaa, kun taas lohi on käytännössä lähes aina tuontikalaa, joka on kasvatettu Norjassa, kiteyttää Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.

Kuluttajia lohen ja kirjolohen nimien samanlaisuus saattaa hämmentää, ja niitä käytetään usein synonyymeinä. Asiaa sekoittaa vielä se, että lohta myydään myös nimillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä kaikki kolme markkinointinimeä tarkoittavat kuitenkin samaa asiaa, kasvatettua lohta.

– Kuluttajalle voi helposti syntyä mielikuva villistä kalasta, mutta käytännössä kaupassa myytävä lohi on kasvatettua kalaa, joka tulee ulkomailta, Sankelo sanoo.

Luonnonvaraisen suomalaisen lohen pyynti painottuu kesäkuukausiin. Kalastus on tarkasti kiintiöity ja kalastuskausi rajoitettu. Tämän vuoksi luonnonvaraista suomalaista lohta ei ole kovin usein tarjolla kaupan kalatiskillä.

Kasvatettu kotimainen kirjolohi työllistää

Kirjolohi on kotimaisen kalankasvatuksen tärkein laji. Suomessa kasvatetusta kalasta yli 90 prosenttia on kirjolohta. Se on myös suomalaisten eniten syömä kotimainen kalalaji.

Sankelo muistuttaa, että Suomessa kasvatettu kirjolohi työllistää kotimaassa ja tukee ruokaturvaa.

– Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat myös maaseutuelinkeinoa ja ilmastotavoitteita. Lisäksi kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista, Sankelo sanoo.

Hän iloitsee siitä, että kalatuotteiden merkinnät ovat viime vuosina tarkentuneet, ja pakkauksesta selviää yleensä kalan laji sekä alkuperämaa. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa valita kotimaista kalaa.

– Kuluttajalla on paljon valtaa. Jo pelkkä kysymys ravintolassa tai lounaslinjastossa siitä, onko kala kotimaista, voi lisätä kotimaisen kalan käyttöä, Sankelo sanoo.

Suomessa kasvatetun kalan kokonaistuotanto on noin 16–17 miljoonaa kiloa vuodessa. Norja taas on maailman suurimpia lohenkasvattajia, ja siellä kasvatetaan lohta vuosittain 1,5 miljardia kiloa. Tuotannon mittakaava näkyy myös kaupoissa: Norjassa kasvatettu lohi on Suomessa yleisimmin käytetty kala.

Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen keksi nimen kirjolohi.

Suomen Kalankasvattajaliitto tekee aktiivista työtä suomalaisen kalan tunnettuuden puolesta. Keväällä 2025 toteutettiin Hyvin kasvatettu kala -kampanja osana Pro Kalan koordinoimaa, EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Kampanjan tarkoituksena oli kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää, ja sille on luvassa jatkoa tänä vuonna. Kampanja on myös osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta.

Tiesitkö tämän lohesta ja kirjolohesta?

  • Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia. Kirjolohi on alun perin kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta.
  • Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.
  • Kirjolohta kutsuttiin aiemmin Suomessa forelliksi ja sateenkaarirauduksi. Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen keksi nimen kirjolohi, ja se vakiintui käyttöön.
  • Suomalaiset kuluttivat vuonna 2024 kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa ja tuontikalaa runsaat kahdeksan kiloa asukasta kohti.
  • Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa).

Kokeile kirjolohifilee mediterranoa

Siihen tarvitset:

4 x kirjolohipala à 120 g
suolaa ja mustapippuria
2 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
2 rkl pinjansiemeniä
100 g pinaattia (tai lehtikaalia)
2 rkl mustia tai vihreitä kivettömiä oliiveja
kirsikkatomaatteja
tuoretta basilikaa tai oreganoa pilkottuna

Kuumenna uuni 120-asteiseksi ja mausta lohi suolalla ja pippurilla.
Laita kalat uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin ja kypsennä uunissa 15 minuuttia.
Valmista lisuke kalojen kypsyessä: kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja lisää ohueksi siivutettu valkosipuli ja pinjansiemenet. Kypsennä kunnes ne alkavat ruskistuvat kauniisti.
Lisää pinaatti ja pyöräytä sekaisin. Lisää lopuksi mukaan lohkotut oliivit, kirsikkatomaatit ja yrtit.
Ota kala uunista, vedä nahka pois ja lisää mehukkaan pinnan päälle lämmin paistos.

Lisää artikkeleita aiheesta

Palautuminen

Sielun siivillä sydän alkoi laulaa – koskettava selviytymistarina uupumuksesta

Epävarmuus. Se oli olennaisin asia ylisuorittamiseni taustalla. Suorittaminen oli minulle keino hallita epävarmuutta, pohdiskelee 46-vuotias Hanna Pelttari. Koulussa piti saada…

Luonnon antimet

Mitä rumempi, sen parempi – made!

Made on kala, joka jakaa mielipiteitä, osin hurjan ulkonäkönsä vuoksi. Se on kuitenkin herkullinen ruokakala, jonka sesonki voisi olla nykyistä…

Palautuminen

Tue unta elämäntavoilla, unohda suorittaminen

Nukkumisen tärkeys ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle tunnetaan nykyisin paremmin kuin koskaan ennen. Unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto kertoo, että uni…