Urheilijoiden psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyden kysymykset ovat viime vuosina nousseet yhä näkyvämmin esille urheilun arjessa, mediassa ja tutkimuksessa. PsM Hannaleena Ronkaisen väitöskirjassa tarkastellaan, miten psykologisen joustavuuden harjoittelu voi tukea urheilijoiden hyvinvointia. Tutkimus keskittyi urheiluun sovellettuun hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) pohjautuvaan ryhmäinterventioon ja sen vaikutuksiin ja toteutettavuuteen urheilukontekstissa.
– Nykypäivän kokonaisvaltaisessa valmentautumisessa on keskeistä huomioida urheilijan psyykkinen hyvinvointi, sillä se on olennainen osa kokonaiskuormituksen hallintaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, urheilupsykologina ja psykoterapeuttina toimiva Ronkainen toteaa.
Urheilijoiden stressi- ja masennusoireet yleisiä
Urheilijat ovat usein nuoria ihmisiä, joiden arkea kuormittavat monet samanaikaiset vaatimukset. Sosiaaliset suhteet, identiteetin rakentuminen ja opinnot aiheuttavat stressiä, minkä lisäksi urheiluun liittyy omia erityisiä stressitekijöitä: loukkaantumiset, epäonnistumiset kilpailutilanteissa, menestyspaineet sekä urheilun ja opintojen yhteensovittaminen.
Ronkaisen tutkimukseen osallistuneista urheilijoista 77 prosentilla esiintyi kohtalaisia ja 20 prosentilla korkeita stressioireita. Lisäksi 36 prosentilla ilmeni lieviä masennusoireita, 9 prosentilla kohtalaisia masennusoireita. Naisurheilijoilla havaittiin enemmän stressi- ja masennusoireita kuin miesurheilijoilla.
Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä olla läsnä hetkessä ja säädellä toimintaansa omien arvojensa mukaisesti silloinkin, kun mielessä on häiritseviä ajatuksia, tunteita tai kehollisia tuntemuksia. Tätä taitoa harjoitettiin tutkimusta varten kehitetyssä HOT-ryhmäinterventiossa, joka kesti kuusi viikkoa.
Interventio toi näkyviä tuloksia urheilijoiden arkeen
Tutkimuksen tulokset osoittivat arvojen mukaisten tekojen, läsnäolon ja hyväksyntätaitojen tukevan psyykkistä hyvinvointia. Mitä vahvemmat urheilijoiden läsnäolon ja hyväksynnän taidot olivat ja mitä enemmän he toimivat arvojensa mukaisesti, sitä paremmaksi he kokivat psyykkisen vointinsa. Sen sijaan emotionaalinen välttäminen oli yhteydessä lisääntyneisiin stressi- ja masennusoireisiin.
Interventioon osallistuneet urheilijat hyötyivät harjoittelusta monin tavoin. Verrokkiryhmään verrattuna heidän psykologinen joustavuutensa lisääntyi, psyykkinen hyvinvointi vahvistui ja stressioireet vähenivät.
Myös urheilijoiden omat kokemukset interventiosta olivat hyvin myönteisiä. Jopa 93 prosenttia koki intervention hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi, ja 95 prosenttia suosittelisi sitä muille urheilijoille.
– Urheilijat kokivat, että muun muassa heidän tarkkaavuutensa ja hyväksynnän taitonsa kehittyivät selvästi intervention aikana, Ronkainen kertoo.
Osallistujat kuvasivat itsetuntemuksensa lisääntyneen ja suhtautumisensa ajatuksiin, tunteisiin ja kehon tuntemuksiin muuttuneen aiempaa hyväksyvämmäksi. Moni kertoi pystyvänsä sitoutumaan arvojensa mukaiseen toimintaan aiempaa paremmin, häiritsevistä kokemuksista huolimatta.
Tutkimuksen perusteella psykologista joustavuutta vahvistava HOT-ryhmäinterventio on vaikuttava ja hyvin urheilijoille soveltuva keino tukea henkistä hyvinvointia ja stressinhallintaa.
