Tiede ja tutkimus, Työnsä ääressä

Raskausajan ympäristöaltisteet voivat vaikuttaa lasten ja nuorten syöpäriskiin

Oulun yliopisto on mukana laajassa eurooppalaisessa syöpätutkimuksessa.

Oulun yliopiston laajan tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa äidin raskausajan kemiallisten ja biologisten ympäristöaltisteiden mahdollista yhteyttä lasten ja nuorten syöpäriskiin. Kuva: Pixabay.

Oulun yliopistossa selvitetään, miten äidin raskausajan kemialliset ja biologiset ympäristöaltistukset vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät lasten syöpäriskiä ja joihin voitaisiin tulevaisuudessa puuttua ennaltaehkäisevästi. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista yhteistyötä.

Oulun yliopistossa tutkimusta johtaa dosentti Ville N. Pimenoff väestöterveyden tutkimusyksikössä. Hänen tutkimusryhmänsä on viimeisen viiden vuoden aikana selvittänyt yhteistyössä yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijoiden kanssa kemiallisten ja biologisten ympäristöaltisteiden yksilökohtaisia määriä muun muassa suomalaisilla nuorilla naisilla. 

Nyt alkavassa EU-rahoitteisessa tutkimushankkeessa selvitetään, miten äidin raskausajan altistuminen ympäristön kemikaaleille ja biologisille tekijöille vaikuttaa lasten ja nuorten syöpäriskiin. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa leukemian, lymfoomien ja keskushermoston kasvainten taustatekijöitä.

Tutkimuksen lähtökohtana on, että sikiöaika on kehityksen kannalta herkkä vaihe, jolloin äidin altistuminen esimerkiksi ilmansaasteille, arkielämän kemikaaleille tai muille ympäristötekijöille voi lisätä lapsen riskiä sairastua lapsuus- ja nuoruusajan syöpiin. 

Pimenoffin mukaan äidin elinaikaisten kemiallisten ja biologisten altisteiden roolia lasten syövissä ei vielä tunneta riittävästi.

”Tiedämme, että lasten syöpien taustalla on useita tekijöitä, mutta erityisesti raskausajan ympäristöaltisteiden merkitys on edelleen epäselvä. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, joihin voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi”, Pimenoff sanoo.

Tutkimuksessa yhdistetään muun muassa eri maiden laajoja rekisteri-, biopankki- ja genomiaineistoja, jotta voidaan kokonaisuutena arvioida äidin eksposomin eli elinaikaisten altisteiden merkitystä lasten ja nuorten syövissä.

Dosentti Ville N. Pimenoffin johtaman tutkimuksen lähtökohtana on, että sikiöaika on kehityksen kannalta herkkä vaihe, jolloin äidin altistuminen esimerkiksi ilmansaasteille, arkielämän kemikaaleille tai muille ympäristötekijöille voi lisätä lapsen riskiä sairastua lapsuus- ja nuoruusajan syöpiin.
Kuva: Vilma Pimenoff.

Tulosten pohjalta laaditaan suosituksia Euroopan komissiolle siitä, miten ympäristöaltisteiden haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää. Pitkän aikavälin tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syöpiä.

Kansainvälisessä konsortiossa on mukana 14 tutkimusryhmää eri puolilta Eurooppaa, ja sitä koordinoi Alankomaissa toimiva lasten syöpätutkimukseen erikoistunut Princess Máxima Center. 

Hankekokonaisuudelle on myönnetty yhteensä 7 miljoonan euron rahoitus Euroopan unionin Cancer Mission -ohjelmasta. Tutkimus toteutetaan vuosina 2026–2030.

Lisää artikkeleita aiheesta

Liikunta

Liikunta tukee naisten hyvinvointia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen ja voi ehkäistä virtsankarkailua

Turun yliopiston väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden merkitystä naisten hyvinvoinnille raskauden ja synnytyksen jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin liikuntainterventioiden vaikuttavuutta virtsankarkailuun, fyysiseen aktiivisuuteen…

Tiede ja tutkimus

Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta

Oulun yliopiston johtama laaja, kansainvälinen tutkimus osoittaa, että varhaisella vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys lapsen kehitykselle.Ennenaikaisesti eli…

Palautuminen

Migreenipotilas, toivoa on

Migreeni on yleinen, pahimmillaan toimintakykyä rajoittava vaiva. Migreeniin liittyvät päänsäryt tulevat kohtauksittain, toistuvat useammin ja ovat yleensä pidempikestoisia kuin muut…