Helppo pääsy luontoon suojaa muun muassa masennukselta ja lievittää stressiä. Lapsuuden vihreä asuinympäristö pienentää sairastumisen riskiä useisiin psykiatrisiin sairauksiin ja häiriöihin.
Lähiviheralueet vähentävät tyypin 2 diabeteksen riskiä ja näyttävät suojaavan ylipainolta. Samalla ne lievittävät hellepiikkien kielteisiä terveysvaikutuksia. Kontakti luonnon hyviin mikrobeihin näyttää myös vahvistavan immuunijärjestelmäämme. Lisäksi luonto houkuttelee liikkumaan enemmän, mikä edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä. Nämä tiedot käyvät ilmi useista tutkimuksista.
Nyt käynnistyvän kymmenvuotisen Terveyttä luonnosta -ohjelman tavoitteena on tuoda luonnon terveyshyödyt osaksi arkea ja sotesektorin toimintaa.
”Kosketuksemme luontoon on vähentynyt eikä luonnon terveyshyötyjä hyödynnetä täysimääräisesti. Luonnon avulla voidaan kuitenkin tutkitusti lisätä terveyttä ja hyvinvointia. On ollut hienoa nähdä, kuinka paljon luonnon terveyshyödyt ja uusi ohjelma ovat jo herättäneet kiinnostusta”, kertoo ohjelman koordinaattorina toimivan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Anniina Salmela.
Suojaa sairauksilta
Luonnossa vietetty aika auttaa ennaltaehkäisemään monia sairauksia. Sote-sektorilla voidaan hyödyntää tätä tietoa tuomalla luonto osaksi terveydenhuollon koulutusta, suosituksia, hoitopolkuja ja terveysneuvontaa.
Kontakti luonnon hyviin mikrobeihin näyttää myös vahvistavan immuunijärjestelmäämme.
Kunnissa puita ja muuta kasvillisuutta voidaan lisätä päiväkotien, koulujen, hoitolaitosten ja asuinrakennusten pihoille ja lähiympäristöön. Työnantajat voivat kannustaa nauttimaan luonnosta esimerkiksi palaverin aikana ja töihin kävellessä tai pyöräillessä.
Mielenterveyden häiriöistä on tullut merkittävä kansanterveysongelma ja yksi yleisimmistä pitkien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeen syistä. Liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja hoitamattoman lihavuuden kustannukset nousevat vuosittain miljardeihin euroihin.
Mittavat taloushyödytkin mahdollisia
Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sitran rahoituksella laatiman selvityksen mukaan luonto voi tuoda Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa.
Belgiassa on arvioitu, että kokonaisuutena luonnon terveyshyötyjen taloudellinen merkitys on asukasta kohden 464 euroa per vuosi. Tämä tarkoittaisi Suomen väkiluvulla jopa 2,5 miljardin euron vuosittaisia hyötyjä.
Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa Suomi tarvitsee uusia ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
”Luonnossa oleskelu ja liikkuminen auttaa ennaltaehkäisemään monia sairauksia ja voi myös lievittää oireita. Luonnon terveyshyödyillä onkin iso taloudellinen merkitys, jos ne saadaan laajasti käyttöön”, kertoo Sitran projektijohtaja Marja Järvenpää.
”Parasta olisi, jos ihmiset altistuisivat luonnon terveyshyödyille arjessa ihan huomaamattaan: päiväkotien ja koulujen pihoilla, kauppamatkalla tai vaikka kävelykokouksessa työpäivän aikana.”
Luonto tukee terveyttä vauvasta vaariin
Lapsuuden luontoaltistus tukee mielenterveyttä ja näyttää vahvistavan elimistön puolustusjärjestelmää. Sitran rahoittamassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Metsän kasvattamat -hankkeessa tuetaan neuvoloita hyödyntämään tietoa luonnon terveysvaikutuksista osana elintapaneuvontaa.
Neuvola tavoittaa kaikki perheet ja on tärkeä tuki lapsiperheiden hyvinvoinnille. Neuvolakäynneillä voidaan lisätä tietoa luonnon terveysvaikutuksista ja tukea luontoaltistusta samalla tavalla kuin vaikkapa unen osalta nyt jo toimitaan.
Tutkimusten mukaan yhteys luontoon ja mahdollisuus ulkoiluun on erityisen tärkeää ikääntyneille, joiden terveydentila on heikko. Ikäinstituutin ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen (Siun sote) Luontovuosi-hankkeessa etsitään keinoja tuoda luontoaltistusta hoivakodin arkeen.
Luonto voi hidastaa muistisairauden etenemistä.
Hoivakodissa luonnon terveyshyödyistä voi nauttia ulkoilun lisäksi esimerkiksi katselemalla maisemaa ikkunasta, lintujen laulua kuuntelemalla tai koskettamalla multaa tai mustikanvarpuja. Luonto voi lievittää levottomuutta, masennusta ja stressiä, vähentää yksinäisyyttä ja parantaa koettua terveyttä, mielialaa ja unta sekä hidastaa muistisairauden etenemistä.
Osaksi kansalaisten arkea ja sotesektorin toimintaa
Terveyttä luonnosta -ohjelman tavoitteena on tuoda luonnon terveyshyödyt osaksi arkeamme ja sotesektorin toimintaa. Ohjelman toimia tullaan edistämään kunnissa, sosiaali- ja terveyssektorilla ja työpaikoilla sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työtä tukee koordinaatioryhmä, jossa ovat mukana Sitra, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), Työterveyslaitos, Allergia-, iho- ja astmaliitto, Filha ry, MIELI ry, Hengitysliitto, Ikäinstituutti, Kuntaliitto, Vantaan kaupunki ja Metsähallituksen luontopalvelut. Sitra on vetänyt ohjelman valmistelua ja toiminut ohjelman alkuvaiheen rahoittajana.
