Pitkälle edenneen rintasyövän käyttäytymistä voidaan ennustaa aiempaa tarkemmin yhdistämällä kasvaimen immuunivasteen ja jakautumisaktiivisuuden biomarkkereita, selviää kansainvälistä huomiota herättäneestä Oulun yliopiston tutkimuksesta.
Tutkijat seurasivat 398:aa pitkälle edennyttä rintasyöpää sairastavaa suomalaista ja selvittivät, miksi osa potilaista hyötyy hoidoista, kun taas toisilla tauti etenee nopeasti nykyaikaisista hoidoista huolimatta.
Voimakas kehon puolustusreaktio ei aina kerro hoidon tepsimisestä
Tutkijat yllättyivät siitä, että immuunipuolustuksen aktiivisuus ei tarkoita samaa asiaa kaikissa rintasyövän alatyypeissä, vaan immuunivasteen merkitys riippuu rintasyövän alatyypistä. Erityisen aggressiivisessa kolmoisnegatiivisessa rintasyövässä runsas immuunisolujen määrä liittyi parempaan ennusteeseen, mutta hormonipositiivisessa HER2-negatiivisessa taudissa havainto oli päinvastainen.
”Tämä korostaa sitä, että rintasyövän immuunibiologia on huomattavasti monimutkaisempi kuin aiemmin on ajateltu. Tulokset haastavat yksinkertaisen käsityksen siitä, että voimakas immuunivaste olisi aina hyvä asia”, tutkija Sauli Vuoti Oulun yliopistosta kertoo.
Kun korkean riskin potilaat tunnistetaan ajoissa, hoitoresursseja voidaan kohdentaa paremmin. Tämä säästää terveydenhuollon kustannuksia ja vähentää inhimillistä kärsimystä.
Potilaiden kasvaimista analysoitiin sekä immuunivastetta että useita solujen jakautumisaktiivisuutta kuvaavia biomarkkereita. Tuloksia verrattiin potilaiden hoitovasteisiin, taudin etenemiseen ja eloonjäämiseen.
Erityisen vahvasti ennusteeseen liittyivät kasvaimeen tunkeutuneet immuunisolut sekä useat solunjakautumista kuvaavat biomarkkerit. Näistä solujen jakautumisaktiivisuutta kuvaava MCM2 osoittautui poikkeuksellisen voimakkaaksi taudin uusiutumisen ja etenemisen riskimittariksi.
Biomarkkeripaneelin avulla aidosti yksilöllistä rintasyövän hoitoa
Kyseessä on yksi laajimmista suomalaisista rintasyöpäaineistoista, jossa useiden tunnettujen biomarkkereiden yhteisvaikutuksia analysoitiin rinnakkain. Uusi tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, miten ne yhdistämällä voidaan luoda toimiva työkalu rintasyövän tyypin ja aggressiivisuuden tunnistamiseen.
Menetelmä on otettu jo käyttöön osassa suomalaisia sairaaloita ja sen kansainvälinen testaus on käynnissä.
”Tällainen biomarkkeripaneeli auttaa lääkäreitä tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät eniten täsmälääkkeistä tai tehostetuista hoitolinjoista. Kun korkean riskin potilaat tunnistetaan ajoissa, hoitoresursseja voidaan kohdentaa paremmin. Tämä säästää terveydenhuollon kustannuksia ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Näin tutkimuksemme tukee kansallisen syöpästrategian tavoitteita hoidon vaikuttavuudessa ja yksilöllisessä syöpälääketieteessä”, Vuoti kertoo.
Tutkimusta rahoittivat Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisessä Breast Cancer Research and Treatment -tiedelehdessä.
