Ravinto, Tiede ja tutkimus

Fermentointi lisännee kasvipohjaisten tuotteiden hyödyllisiä yhdisteitä

Kaikki ultra-prosessoidut elintarvikkeet eivät ole ravitsemuksellisesti samanlaisia. Jasmin Raidan väitöstutkimuksen mukaan erityisesti fermentointi voi mahdollisesti lisätä kasvipohjaisten tuotteiden hyödyllisiä yhdisteitä, kun taas voimakas teollinen prosessointi voi vähentää niitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten prosessointimenetelmien vaikutuksia kasvipohjaisiin proteiinirikkaisiin elintarvikkeisiin.

Suomessa tunnetuin fermentoitu ruoka on hapankaali, joka on kaalista maitohappokäymisen avulla valmistettu säilyke. Myös trendikkäät kimchi, kombucha ja hapanjuurileipä sekä tempe syntyvät fermentointiprosessin avulla.

Kasvipohjaisten, proteiinirikkaiden tuotteiden merkitys kasvaa, koska eläinperäisen ruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi. Lisäksi kasvipohjaisella ruokavaliolla voi olla terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, mikä vaikuttaa niiden kysynnän kasvuun. Monet kasvipohjaiset elintarvikkeet ovat kuitenkin teollisesti voimakkaasti prosessoituja, eikä niiden vaikutuksia terveyteen vielä täysin tunneta.

Filosofian maisteri Jasmin Raidan väitöstutkimuksessa selvitettiin kaupallisesti saatavilla olevien kasvipohjaisten tuotteiden, kuten tofun, tempen ja kasvipohjaisten pihvien, pyöryköiden ja makkaroiden, biokemiallista koostumusta sekä tutkittiin eri fermentointimenetelmien vaikutuksia lupiinista valmistettuihin juomiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että prosessoinnilla voi olla suuri vaikutus tuotteiden sisältämien yhdisteiden koostumukseen. Erityisesti fermentointi osoittautui kiinnostavaksi menetelmäksi vaikuttaen tuotteissa esiintyviin mahdollisesti hyödyllisiin yhdisteisiin. Yksi tällainen fermentoitu kasvipohjainen tuote on esimerkiksi tempe.

– Fermentoiduissa kasvipohjaisissa tuotteissa, kuten tempessä, esiintyi enemmän esimerkiksi vapaassa muodossa olevia isoflavonoideja, joilla voi olla terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, Raita kertoo.

Prosessointi ei ole aina negatiivinen asia

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös nykyisiä elintarvikkeiden prosessointia kuvaavia luokittelujärjestelmiä. Monet kasvipohjaiset tuotteet luokitellaan niissä ”ultra-prosessoiduiksi”, vaikka tuotteiden koostumuksessa voi olla huomattavia eroja.

– Kasvipohjaiset tuotteet luokitellaan usein ”ultra-prosessoiduiksi” esimerkiksi niihin lisättyjen makua tai säilyvyyttä parantavien ainesosien vuoksi, eikä luokittelujärjestelmä välttämättä huomioi tuotteessa käytettyä prosessointimenetelmää tai sen vaikutusta tuotteeseen, Raita sanoo.

Tutkimuksen mukaan prosessointi ei ole yksiselitteisesti negatiivinen asia, vaan se on usein välttämätöntä kasvipohjaisten tuotteiden valmistuksessa. Oikein valituilla menetelmillä voidaan kehittää ravitsemuksellisesti laadukkaita ja ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita.

– Fermentointia voidaan käyttää muokkaamaan tuotteen biokemiallista koostumusta, kuten osoitettiin kaupallisesti saatavilla olevilla kasvipohjaisilla tuotteilla, sekä itse eri tavoin fermentoiduilla lupiinipohjaisilla juomilla, Raita mainitsee.

Fermentoitua juomaa myös lupiinista

Lupiinijuomia ei toistaiseksi ole yleisesti saatavilla, mutta lupiinista voidaan valmistaa kaura- ja soijajuomien kaltaisia vaihtoehtoja. Juomaa voidaan valmistaa ja käyttää sellaisenaankin, mutta fermentointia pidetään lupiinijuomalle mahdollisesti hyödyllisenä valmistusmenetelmänä, joka voisi parantaa juoman tiettyjä ominaisuuksia.

Fermentointi on lupaava menetelmä kasvipohjaisten tuotteiden ja juomien valmistukseen.

Raidan väitöstutkimuksessa fermentointiin lupiinijuomaa yhteensä neljällä eri menetelmällä: kahdella eri maitohappobakteerilla, spontaanifermentoinnilla, sekä kombucha-fermentoinnilla.

– Spontaani- ja kombuchafermentointien aikana juomassa esiintyvien mahdollisesti suolisto-oireita aiheuttavien oligosakkaridien esiintyvyydet vähenivät, mutta samanaikaisesti terveydelle mahdollisesti haitallisten biogeenisten amiinien esiintyvyydet kasvoivat. Biogeeniset amiinit ovat yhdisteitä, joita mikrobit voivat toisinaan tuottaa fermentoinnin aikana, ja suurina pitoisuuksina ne voivat aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä tai pahoinvointia. Fermentointi on kuitenkin lupaava menetelmä kasvipohjaisten tuotteiden ja juomien valmistukseen ja voi parantaa raaka-aineiden ominaisuuksia, kunhan valitaan kullekin raaka-aineelle hyödyllisin fermentointitapa, Raita toteaa.

Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten erilaiset valmistusmenetelmät vaikuttavat kasvipohjaisten proteiinituotteiden koostumukseen.

Perinteinen säilöntämenetelmä


Fermentointi on perinteinen säilöntämenetelmä, jossa hyödynnetään raaka-aineiden omia maitohappobakteereja.
Fermentointi muodostaa tuotteeseen elävän maitohappobakteerikannan, joka saa sen säilymään pidempään. Fermentointiprosessin aikana ruoan happamuus laskee niin alas, etteivät haitalliset bakteerit pysty toimimaan. 

Lisää artikkeleita aiheesta

Ravinto

Suolistovaivojen taustalla ravintoainepuutoksia

Yleistyneet suolisto-oireet ja niihin liittyvät ravintoainepuutokset haastavat monen ihmisen terveyttä.’’Ravintoainepuutokset voivat johtua ravinteiden imeytymättömyydestä tai puutteita aiheuttavasta ruokavaliosta. Taustalla voi…

Kauneus

Tulehdusherkälle hiuspohjalle happi on hyvin tärkeää

Tunnollinen, vastuuntuntoinen, täydellisyyteen pyrkivä, herkkä, avulias, luettelee hiustutkimuksen uranuurtaja Annikki Hagros-Koski esimerkkejä yhteistyökumppaninsa, psykoterapeutti Jyrki Pekolan omiassa tutkimuksissaan havaitsemista pälvikaljusta…

Ravinto

Laadukas ruoka ja maltillisesti valitut ravintolisät auttavat jaksamaan

Vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet sekä rasvahapot muodostavat jokapäiväisen ravintomme perustan.’’Saamme liian vähän D-vitamiinia ruoastakin, tosin joihinkin ruoka-aineisiin, kuten maitotuotteisiin, sitä…