Tunnollinen, vastuuntuntoinen, täydellisyyteen pyrkivä, herkkä, avulias, luettelee hiustutkimuksen uranuurtaja Annikki Hagros-Koski esimerkkejä yhteistyökumppaninsa, psykoterapeutti Jyrki Pekolan omiassa tutkimuksissaan havaitsemista pälvikaljusta kärsivien ihmisten ominaisuuksista.
Pälvikaljun synty on aina monen tekijän syyvyyhti, ennemmin ominaisuus, ei niinkään sairaus. Stressi on tutkimusteni mukaan kuitenkin olennaisin pälvikaljun laukaiseva tekijä, korostaa Annikki. Hänen mukaansa pälvikaljuus ei sinänsä ole hiustenlähtöä, vaan hiukset osin katkeilevat ja osin murtuvat päänahan sisäpuolella hiusjuurta kiertävän sidekudoksen kouristuessa äkillisesti, jolloin hiusjuuren varsi katkeaa ja uloskasvanut osa hiuksesta tippuu pois pestessä, kammatessa tai hiuksia haroessa. Mukana voi olla muita hiustenlähdön tekijöitä, jotka selvitetään mikroskooppisella hiusjuuritutkimuksella.
Ikä ei ole este pälvikaljusta parantumiselle.
’’Pälvikaljusta kärsiviä lohdutan, että koska jäljellä olevat hiusjuuret ovat pääosin terveet, niin hiukset on mahdollista saada kasvamaan takaisin melko nopeastikin oikean hoito-ohjelman avulla. Myöskään ikä ei ole esteenä pälvikaljusta parantumiselle’’, korostaa Annikki.
Hän sanoo, että pälviongelmassa hiuspohjassa on aina tulehdus.
’’Tulehduksen taustalla ovat muun muassa sille altistavat ravintotottumukset, hiusten liian usein toistuva pesu, jolloin tuhotaan vähitellen hiuspohjaa suojaava normaalifloora tai haitallisten hiustuotteiden liikakäyttö, kuten esimerkiksi huonolaatuisen hiuslakan tai pään raapiminen likaisilla kynsillä.’’
Kuusi koehenkilöä
Annikki kokosi vuodenvaihteessa kuusi henkilöä käsittävän erityyppisistä pälviominaisuuksista koostuvan tutkimusryhmän, joiden kanssa hänellä on puolen vuoden projekti pälviongelman hoitamiseksi. Koehenkilöistä vanhin on 80-vuotias ja nuorin 21-vuotias. Koeryhmää valitessa hän teki jokaiselle hiusjuuritutkimuksen kehittämällään erikoismikroskooppisella tutkimusmenetelmällä.
’’Kahdella on pistemäinen pälvikalju, jota ei vielä silmin havaitse. Sen on mahdollista löytää ainoastaan kehittämäni hiusjuuritutkimuksen avulla. Kahdella on alopecia areata eli läiskittäinen pälvikalju. Yksi kärsii alopecia totaliksesta. Hänellä ei ole lainkaan hiuksia, myös kulmakarvat ja ripset ovat lähteneet. Yksi koehenkilöistä, 26-vuotias mies ajatteli aikaisemmin, että hänellä on miestyyppinen kaljuuntuminen, mutta se olikin pälvikaljua’’, Annikki esittelee koehenkilönsä.
Tutkimusryhmänsä pälvikaljun hoidosta ja sen tuloksista hän on kirjoittamassa kirjaa.
Hiusjuurille sapuskaa
Ensi alkuun tehtiin jokaiselle hiuspohjaan VTT:n kemistin antamalla vinkillä ja sen perusteella Annikin löytämällä hoitonesteellä kapillaarihoito sarjahoitona. Sitten reivattiin koehenkilöiden ravitsemusta paremmalle tolalle ja tuettiin sitä ravintolisin, muun muassa kotimaisen Hankintatukun hiusten hyvinvointiin kehittämillä tuotteilla.
Ravintonsa hius saa hiusjuurien kautta.
’’Ruokavaliossa olennaista on muiden maitotuotteiden kuin voin ja laktoosittomien juustojen pois jättäminen sekä ruoan ravintorikkaudesta huolehtiminen. Maidon kaseiini-proteiini aiheuttaa hiusten kasvuhaittoja. Kaseiini puuttuu voista ja laktoosittomista, kovista juustoista, mutta se on jäljellä myös muissa laktoosittomissa maitotuotteissa’’, Annikki selventää.
Päälaella ei ole lihasta, joka liikuttaisi sitä, siksi verenkierron tukeminen on olennaista.
Hän korostaa, että perusravintoaineet iholle ja hiuksille ovat samat kuin koko keholle.
’’C-vitamiini on yksi tärkeimmistä antioksidanteista. D-vitamiinia itse otan vähintään 100 mikrogrammaa päivässä, eli kuten arkkiatri Arvo Ylppö aikoinaan suositteli lapsille.’’
’’Lihaskramppeja estävä magnesiumlisä on tärkeä meille suomalaisille, koska maaperämme on magnesiumköyhää. Sitraattimuodossa magnesium on vatsaystävällistä. Samoin jodista monella suomalaisella on puutetta.’’
’’K2-vitamiini sitoo ruoan kalsiumin luustoon, eli todelliseen tarpeeseen, jolloin kalsium ei kalkkeudu verisuoniin ja aiheuta niille infarktiriskiä’’, kertoo Annikki.
Hyviä rasvoja
Koehenkilöitään hän suosittelee nostamaan ruokavaliossa vitamiini- ja kivennäisainerikkaiden kasvisten, marjojen ja hedelmien osuuden hyvien rasvojen kanssa reiluun 80 prosenttiin, jolloin viljojen ja eläinkunnan tuotteiden osuus jäisi alle 20 prosentin. Annikkia harmittaa, että suomalaiset on peloteltu rasvojen pahuudella. Toki nykyään jo ymmärretään, että kaikki rasva ei ole pahasta ja että esimerkiksi solukalvojen laatuun voimme vaikuttaa syömämme rasvan laadulla; omega-kolmoset pitävät solukalvot pehmeinä ja joustavina. Annikin mielestä rasvojen lähteistä parhaimmat ovat voi ja camelinaöljy.
’’Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan optimaalisessa suhteessa omega-3, 6 ja 9 -rasvahappoja sisältävä camelinaöljy laskee kolesterolia. Siinä on myös runsaasti E-vitamiinia. Iho, hiukset ja hiuspohja kuivuvat hyvien rasvojen puutteessa’’, kertoo Annikki.
Camelinaöljy ja voi ovat parhaimmat rasvojen lähteistä.
’’Vettä tarvitaan 1-2 litraa vuorokaudessa. Kuntoillessa ja hikoillessa enemmänkin. Sen sijaan kahvia suosittelen vähentämään ja jättämään alkoholin, samoin kuin tupakan kokonaan pois.’’
’’Hiustenlähdössä, kuten iho-ongelmissa, hyvin tärkeää on selvittää suoliston tila ja hoitaa sen bakteerikanta tasapainoon‘‘, korostaa Annikki.
Tukea verenkierrolle
Pälvikaljukoeryhmäläisilleen Annikki painottaa hiuspohjan verenkierron tärkeää merkitystä.
’’Päälaella ei ole lihasta, joka liikuttaisi sitä, siksi verenkierron tukeminen on olennaista. Liikunta happirikkaassa ulkoilmassa pistää veren tehokkaasti kiertämään, vallankin kun vielä hengitystekniikkakin on hyvin hallussa.’’
’’Happea tarvitaan, jotta elimistön kaikki kohteet, myös hiukset, pystyvät käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Tulehdusherkälle hiuspohjalle happi on hyvin tärkeää. Riittävä happi veressä estää tulehdusta ja pitää hiuspohjan terveenä’’, toteaa Annikki.
Hän sanoo, että valtaosa ihmisen verisuonista on pienen pieniä mikroverisuonia.
’’Niiden verenkierron tehostamisessa Bemer-mikroverisuoniterapia on osoittautunut erittäin toimivaksi. Se aktivoi verenkiertoa stimuloimalla mikroverisuonten seinämien lihaksien liikettä.’’
Hiuspohjan verenkierron vauhdittamiseen Annikki suosittelee hierontaa.
’’Verenkierron aktivoituessa turvehoidoilla hiukset saavat ravintoa paremmin, ja siten hiukset tuuheutuvat ja ryhdistyvät’’, hän sanoo.
Annikki suosittelee niin hiuspohjalle, hiuksille kuin iholle kasvoissa ja vartalolla turvenaamiota.
’’Tulehtuneelle päänahalle turvenaamio on erinomainen hoitomuoto, koska turpeella on verenkiertoa voimakkaasti aktivoiva ja tulehdusta hillitsevä vaikutus’’, sanoo Annikki.
Kahden kuukauden välein hän tekee koeryhmäläisille hiusjuuritutkimuksen ja kartoittaa heidän tuntemuksiaan. Lopulliset tulokset pälvikaljun hoidon onnistumisesta selviävät loppukesästä 2026.
