Puhtaana luonnontuotteena hunaja sopii käytettäväksi sekä sisäisesti että ulkoisesti. Keittiön maukkaaana ruokatuotteena sitä käytetään eniten.
’’Hunaja sopii smoothieihin, urheilujuomiin ja raikkaisiin kesäjuomiin. Hunajaa voi sekoittaa rahkaan, jogurttiin, muroihin, puuroon ja kiisseleihin. Hunaja antaa leivonnaisille täyteläisen maun. Ruoanlaitossa hunaja maustaa esimerkiksi lohen, porkkanat, kanan, wokit ja grilliruoat. Siitä saa myös erinomaisen dipin’’, listaa toimitusjohtaja Kimmo Koivulehto Hunajainen SAM Oy:stä.
Samalla hunaja on terveystuote.
’’Hunajaan kiteytyy kasvien voima ja mehiläisten uurastus. Hunajassa on luontaisesti paljon erilaisia yhdisteitä, kuten vitamiineja, hivenaineita, kivennäisaineita, entsyymeitä, flavonoideja ja aminohappoja.’’
Koivulehto kertoo, että hunajalla on antimikrobisia, antibakteerisia ja antioksidanttisia ominaisuuksia.
’’Hunajassa on mehiläisten tuottamaa vetyperoksidia, joka estää bakteerien kasvua. Haitallisia mikrobeita ei hunajassa yleisesti kasva. Perinteisesti hunajaa on käytetty eniten immuunipuolustuksen ylläpitoon sekä flunssan ja yskän hoitoon.
Iholla hunajan sanotaan elvyttävän verenkiertoa sekä puhdistavan ja pehmittävän ihoa. Hunajaa käytetään myös kosteuttavana hiusnaamiona. Saunatuotteenakin hunajasta pidetään.
’’Haavanhoidossa hunaja toimii osmoottisesti eli se imee kosteutta haavasta ehkäisten bakteerien kasvua. Voi olla, ettemme edes vielä tiedä, mihin kaikkeen hunaja auttaa. Hunajasta tuleekin tämän tästä lisää tutkimustietoa’’, sanoo Koivulehto.
Hän huomauttaa kuitenkin, että vaikka hunajaa on tutkittu, sillä ei ole toistaiseksi EU:n virallisia terveysväitteitä.
Mehiläiset kesätöissä
Hunajasta on kiittäminen mehiläisiä, jotka tekevät arvokasta työtään kesäkuukausina. Mehiläispesän vuodenkierto Suomessa noudattelee sääolosuhteita ja vuodenaikoja. Talvella mehiläiset talvehtivat pesissään.
’’Suomessa päivä pitenee maalis-huhtikuussa, ja ulkoilma alkaa olemaan mehiläisille tarpeeksi lämmin. Oltuaan pitkään talvipallossa pesässään mehiläisten pitää päästä puhdistuslennolle, jolloin ne tyhjentävät suolensa. Pesään ei jätöksiä tehdä’’, selvittää Koivulehto.
Kuningatar munii ensimmäisiä muniaan jo keväällä. Mehiläiset kuitenkin odottavat lämpimiä säitä.
’’Ne siivoavat pesäänsä ja keräilevät siitepölyä toukille ravinnoksi. Kasvien lisääntyessä mehiläiset alkavat kerätä mettä. Ensimmäinen tärkeä kasvi on paju. Mettä kerätään aluksi ravinnoksi, myöhemmin varastoon.’’
Mehiläistarhaajan kannalta hunajasato on Suomessa suurimmillaan kesä-heinäkuussa ja se jatkuu aina elokuun loppupuolelle asti. Syksyllä pesät laitetaan talviteloille. Osa laatikoista poistetaan yhdyskunnan koosta riippuen.
