Me suomalaiset olemme aina olleet ylpeitä innostuksestamme lukemiseen. Lukutaito on ollut merkittävä taustavaikuttaja, kun Suomi historian saatossa nousi länsimaisten sivistysvaltioiden ytimeen. Tätä nykyä lukuinto on huolestuttavasti hiipunut.
- Lukemiseen käytettävästä ajasta kilpailee nykyään moni asia. Aikaa ja rauhaa vaativa lukeminen ei tahdo monella mahtua kiireiseen elämänrytmiin. Jatkuva informaatiovyöry muuttaa lukemisen tapaa; luetaan lyhyitä pätkiä. Keskittyminen pitkäjänteiseen lukemiseen onkin monella herpaantunut, pohdiskelee psykologi Julia Pöyhönen.
Hän ja kollegansa, psykologi Heidi Livingston ovat kehittäneet lasten tunnetaitoja kehittävän suositun Fanni-tunnetaitokirjasarjan sekä pienille lapsille tunteiden käsittelyn tueksi Miu-kirjasarjan. Kirjojen ohelle sarjoissa on muun muassa tunnetaitokortteja. Lastenkirjojen lisäksi he julkaisevat kasvatustyön avuksi käytännönläheisiä tietokirjoja vanhemmille ja nuorille sekä kouluttavat vanhempia ja ammattikasvattajia.
Sietoikkuna avartuu
Julia sanoo, että lukeminen edellyttää lapselta – toki myös aikuisilta – sietoikkunan kasvattamista.
- Lukeminen tuntuu alussa lapsista usein vaivalloiselta; lukiessa tarvitaankin ”tylsyyden sietokykyä”. Mutta sitten, kun lapsi pääsee tarinan imuun, innostus yleensä herää. Olennaista lukemisessakin on löytää sisäinen motivaatio.
Sisäinen motivaatio palkitsee aidosti
Julia nostaa esille lukemiseen innostavan sisäisen motivaation herättämisessä kolme olennaista ulottuvuutta. Ne ovat yhteisöllisyys, kyvykkyys ja autonomia.
- Jaettuina esimerkiksi perheen tai kavereiden kanssa yhteisten lukuhetkienkin tuottama ilo on yleensä suurempi kuin yksin lukiessa. Yhdessä myös tarinan teemasta löytyy monia, uudenlaisia ulottuvuuksia.
Minä onnistuin! Onnistumisen kokemukset motivoivat ja innostavat lasta lukemaan lisää. Samalla kasvaa hallinnan tunne omasta elämästä.
- Lapselle on hyvä valita luettavaksi sopivasti taitotasoon istuva kirja, ei liian vaikea, muttei liian helppokaan, vinkkaa Julia.
- Sisäisen motivaation syntymisessä myös autonomia on merkittävä tekijä; saan itse päättää, mitä, miten, milloin ja missä luen. Kirjan kanssa lapsi saa usein myös valvoa pidempään! Sekin vahvistaa autonomian tunnetta.
Lukeminen luo hyvinvointia
Psykologi Julia Pöyhönen muistuttaa lukemisen laaja-alaisista hyvinvointivaikutuksista.
- Lukeminen kehittää ja ylläpitää kognitiivisia toimintoja, kuten muistia ja keskittymiskykyä. Se helpottaa stressin hallintaa ja yleensä parantaa mielialaa. Tarjoamalla monenlaista tietoa lukeminen vahvistaa oppimista ja avartaa maailmankuvaa. Lukemisen kautta saa samaistumispintaa tunteiden käsittelyyn, ja näin tunnetaidot ja sitä myötä elämänhallinta vahvistuvat. Lukeminen on myös silta myötätuntoon ja itsemyötätuntoon.
Minä onnistuin! Onnistumisen kokemukset motivoivat ja innostavat lasta lukemaan lisää.
Lukemalla kasvattaa sanavarastoa, jolloin itseään on helpompi ilmaista sekä ymmärtää ympäristöään. Kirjojen lukemisen myötä monet elämäntilanteet ovat tavallaan jo ennestään tuttuja – silloin niihin on helpompi sopeutua.
- Kaiken kaikkiaan ihminen yleensä selviytyy eri elämän osa-alueilla sitä paremmin, mitä selkeämmin hän pystyy pukemaan ajatuksensa sanoiksi niin puheen kuin kirjoittamisenkin kautta.
Monipuolisen lukemisen myötä kehittyvä kriittinen ajattelu on Julian mukaan suojaava viitta niin informaatiovaikuttamiselle kuin polarisoitumiseen taipuvaiselle keskustelullekin. Mitä laajemmin on lukenut, sitä laajemmin hahmottaa maailmaa: totuuksia kun on monia.
