Luonnon antimet, Ravinto

Kuusenkerkät maustavat myös sämpylöitä

Kuusenkerkkien keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Kuusenkerkän kerääminen vaatii aina maanomistajan luvan. Sen vaaleanvihreät vuosikasvaimet ovat parhaimmillaan noin 2–3 sentin kokoisina. Kerkkiä kerätessä tulee kunnioittaa luontoa, eikä kerätä kaikki kerkkiä samalta oksalta. Hyvä nyrkkisääntö on kerätä tasaisesti eri puolilta ja korkeintaan kolmasosa oksan kerkistä. Kuusenkerkät voi kerätä ämpäriin tai vyötäisille köytettävään keräysastiaan.

Luontaisterveys-lehden lukija, ylivieskalainen Minna Rutanen kertoo iloksemme, miten monin eri tavoin hän hyödyntää kuusenkerkkiä.

Kuusenkerkistä keittämänsä yskäntropin reseptin hän on bongannut vuonna 1993, ja siitä lähtien resepti on hyvin toiminut. Minna kerää ensin vajaan ämpärillisen kuusenkerkkiä ja huuhtelee ne huolellisesti. Sitten hän laittaa kuusenkerkät kattilaan yön yli likoamaan vesimäärään, joka juuri ja juuri peittää kerkät.

Seuraavana päivänä hän keittää kuusenkerkkiä niiden liotusvedessä parisen tuntia, niin että kerkät pehmenevät kunnolla. Seuraavaksi seos siivilöidään.

’’Kun pehmenneet kuusenkerkät siivilöi, niin nestettä pitäisi jäädä noin 1,5 litraa’’, Minna sanoo.

Osan sokerista voi korvata hunajalla

Seuraavaksi siivilöintinesteeseen lisätään yksi kilo sokeria.

’’Osan sokerista voi korvata hunajalla’’, vinkkaa Minna.

Kuusenkerkkien siivilöintilientä ja sokeria (ja hunajaa) keitetään reilut kaksi tuntia välillä hyvin sekoittaen. Kun kuusenkerkkäsiirappi on valmista, se annostellaan kuumana pieniin, huolellisesti pestyihin lasipurkkeihin, jotka suljetaan tiivisti. Kuusenkerkkäsiirappia säilytetään jääkaapissa.

Luontaisterveys-lehden lukija Minna Rutanen keittää kuusenkerkistä siirappia yskäntropiksi.

’’Jos flunssa tai yskä meinaa tulla tai on jo päässyt tulemaan, niin otan teelusikallisen kuusenkerkkäsiirappia’’, Minna kertoo.

Soseeksi ja pakkaseen

Kun Minna on huolellisesti siivilöinyt kaiken keitinveden kusenkerkkäsiirappia varten veden kanssa keittämistään, pehmenneistä kuusenkerkistä, niin hän soseuttaa pehmeät kuusenkerkät, muttei makeuta tai muutoin mausta kuusenkerkkäsosetta.

Minna Rutanen maustoi sämpylätaikinan makeuttamattomalla kuusenkerkkäsoseella. Tuli maukkaita ja pehmeitä.

’’Laitan kuusenkerkkäsosetta pakastimeen ja käytän esimerkiksi kiisseleissä ja taikinoissa sekä makeiden että suolaisten leivonnaisten maustamiseen. Kokeilin laittaa kuusenkerkkäsosetta myös sämpylätaikinaan. Tuli hyviä! Aivan erinomaisen kiisselin saa, kun keittää kiisselliksi yhdessä kuusenkerkkäsosetta ja puolukoita. Kuusenkerkkäsosetta riittää ruokien ja leivonnaisten maustamiseen hyvin pieni määrä, sen on sen verran vahvaa.’’

Poimimansa kuusenkerkät Minna kuivaa uunissa ja osan pakastaa myös tuoreena.

Kuusenkerkät uunissa kuivumassa leivinpaperilla vuoratun uunipellin päällä. Kuusenkerkkien kuivatus uunissa onnistuu parhaiten hyvin matalassa lämmössä, jotta kerkkien C-vitamiinit ja aromaattiset eteeriset öljyt säilyvät. Maksimilämpötila on 35–40 astetta.

Lisää artikkeleita aiheesta

Ravinto

Suolistovaivojen taustalla ravintoainepuutoksia

Yleistyneet suolisto-oireet ja niihin liittyvät ravintoainepuutokset haastavat monen ihmisen terveyttä.’’Ravintoainepuutokset voivat johtua ravinteiden imeytymättömyydestä tai puutteita aiheuttavasta ruokavaliosta. Taustalla voi…

Palautuminen

Migreenipotilas, toivoa on

Migreeni on yleinen, pahimmillaan toimintakykyä rajoittava vaiva. Migreeniin liittyvät päänsäryt tulevat kohtauksittain, toistuvat useammin ja ovat yleensä pidempikestoisia kuin muut…

Luonnon antimet

Vaihdevuodet kuin käänteinen murrosikä

Vaihdevuosioireet johtuvat estrogeenituotannon hiipumisesta.’’Joillakin estrogeenitasojen lasku voi alkaa jo nelikymppisenä. Nainen saattaa ihmetellä, miksi hän nukkuu huonosti ja pinna on…