Luonnon antimet

Löydä oman pihasi lymfayrtit!

Fytoterapeutti ja lymfahieroja Liisa-Maija Verainen esittelee kolme lähiluonnon kasvia, jotka tukevat kehon lymfa- eli imunestekiertoa.

Fytoterapeutti Liisa-Maija Verainen vinkkaa hauduttamaan raikkaassa vedessä puna-apilan kukista palauttavan saunajuoman.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten viisas kehomme on? Se pyrkii jatkuvasti tasapainoon eli homeostaasiin. Joskus keho kuitenkin tarvitsee pienen sysäyksen palauttaakseen luonnollisen virtauksensa. Usein tuo apu kasvaa lähempänä kuin uskommekaan, jopa omassa pihapiirissämme.

Siinä missä kasveihin liittyvä perinnetieto puhuu veren puhdistamisesta ja tukosten avaamisesta, nykytieto kuvaa vaikutusta aineenvaihdunnan, vastustuskyvyn ja nestekierron tukemisessa. Kyse on samasta ilmiöstä eli kehon omien puhdistusmekanismien tukemisesta kasvien avulla.

Villiyrttien käytössä on tärkeää tunnistaa kasvit varmasti. Voit ottaa avuksi kasvion tai tunnistussovelluksen, jos olet vähänkin epävarma. Kerää kestävän kehityksen ajatuksin. Aloita käyttö pienesti ja seuraa kehon reaktioita. Huomioi villiyrttejä käyttäessäsi oma elämäntilanteesi, esimerkiksi lääkitykset ja raskaus sekä allergiat ja ruoka-aineyliherkkyydet. Vaihtele käytössäsi olevia yrttejä.

Seuraavat kolme lähiluonnon kasvia tukevat kehon lymfa- eli imunestekiertoa.

1. Tarttuva kuljettaja: kierumatara

(Galium aparine)

Tämä kasvi tunnetaan tavastaan takertua kaikkeen. Perinteessä sama ominaisuus on liitetty myös sen vaikutukseen kehossa: kasvi, joka “ottaa mukaansa” ja auttaa poistamaan sitä, mikä on jäänyt paikalleen.

Eurooppalaisessa kasvilääkinnässä kierumataraa pidetään yhtenä harvoista selkeästi lymfaattisina pidetyistä yrteistä. Sitä on käytetty erityisesti turvotusten yhteydessä.

Vinkki!
Hauduta tuoreesta tai kuivatusta kasvista teetä. Voit käyttää haudetta myös kasvojen huuhteluun – iho saa kirkkaan ja raikkaan hehkun.

2. Ravitseva tasapainottaja: puna-apila

(Trifolium pratense)

Niittyjen tuttu kasvi on perinteinen “verta puhdistava” kasvi. Sitä on käytetty kansanlääkinnässä erityisesti ihon ja pitkäaikaisten vaivojen tukena.

Nykytiedon valossa puna-apilan sisältämät isoflavonit ja antioksidantit liittyvät tulehduksen säätelyyn ja immuunijärjestelmän toimintaan eli ilmiöihin, jotka kietoutuvat myös kehon nestejärjestelmien tasapainoon. Puna-apila puhdistaa ja ravitsee.

Vinkki:
Lisää tuoreita puna-apilan kukkia tai irrota kukista ”mesipillejä” veteen ja anna niiden maustaa vesi. Saat kevyen ja luonnollisen palautusjuoman sekä erinomaisen saunajuoman.

3. Lempeä rauhoittaja: niittyhumala

(Prunella vulgaris)

Niittyhumalan englanninkielinen nimi ”Self-Heal” kertoo sen perinteisestä roolista. Se viittaa ajatukseen, että keho osaa parantaa itseään ja niittyhumala toimii tämän prosessin tukena. Niittyhumalaa käytetään rauhoittamaan tulehtuneita kudoksia ja tukemaan kehon omaa palautumista ja aineenvaihduntaa.

Vinkki:
Valmista niittyhumalasta teetä. Voit käyttää haudetta myös viilentävänä kääreenä turvonneille alueille.

Sopivasti villi lymfatee – kokeile!

1 osa kierumataraa

1 osa puna-apilan kukkaa

1 osa niittyhumalaa

½ osa piparminttua

Hauduta yrtit juomaksi kiehutetussa vedossa. Suositus 1-3 kupillista päivässä 1-2 viikon kuurina.

Tutustu lisää artikkelin kirjoittaja fytoterapeutti ja lymfahieroja Liisa-Maija Veraiseen nettisivuilla sopivastivilli.fi.

Lisää artikkeleita aiheesta

Luonnon antimet

Mobiililaitteille turvavyöt!

Europarlamentaarikko, demarien Maria Guzenina, 56, ottaa joka aamu sen verran itselleen aikaa, että saa viipyillä rauhassa aamukahvin äärellä. ’’Lisään isoon…

Luonnon antimet

Susanna Aron kotona on Suomessa harvinainen apiterapiahuone

Kesällä espoolaista Susanna Aroa työllistävät mehiläiset ja puutarha, talvella hän keskittyy taiteen tekemiseen.’’Elokuussa korjaan hunajasadon ja kuivaan kukkia luonnontuotteideni aineksiksi.…

Palautuminen

Sielun siivillä sydän alkoi laulaa – koskettava selviytymistarina uupumuksesta

Epävarmuus. Se oli olennaisin asia ylisuorittamiseni taustalla. Suorittaminen oli minulle keino hallita epävarmuutta, pohdiskelee 46-vuotias Hanna Pelttari. Koulussa piti saada…