Ravinto

Mehiläiset valmistavat monenlaisia tuotteita

Hunaja on mehiläispesän annista tunnetuin. Propolista hyödynnetään myös haavan hoidossa.

Mehiläiset valmistavat mehiläispesän kennoissa hunajaa keräämällä kukista mettä ja lisäämällä siihen entsyymejä.

Mehiläiset ovat korvaamattomia sekä ihmiselle että ekosysteemille, sillä ne pölyttävät suuren osan syömistämme kasveista, turvaten näin ruoantuotantomme. Lisäksi ne edistävät luonnon monimuotoisuutta pölyttämällä villikasveja, mikä ylläpitää terveitä ekosysteemejä ja tarjoaa ravintoa lukuisille eliölajeille.
Mehiläiset valmistavat mehiläispesän kennoissa hunajaa keräämällä kukista mettä ja lisäämällä siihen entsyymejä. Tämän lisäksi pesästä saadaan mehiläisvahaa, mehiläisleipää eli pergaa sekä mehiläiskittiä eli propolista. Arvokkain anti on Gelée royale, kuningatarhyytelö.

Tarhamehiläinen eli kesymehiläinen on riippuvainen ihmisen avusta, sillä se tarvitsee talvehtimiseen suojaavan pesän, jota se ei pysty itse valmistamaan. Alkukesällä syntyneet työmehiläiset ovat melko lyhytikäisiä. Niiden elinikä on vain 4-5 viikkoa. Loppukesällä syntyvät yksilöt voivat kuitenkin selvitä talven yli siihen saakka, että kuningatar alkaa taas munia.

Työmehiläisen tehtävät vaihtuvat asteittain sen elämänkaaren aikana. Tehtäviä ovat kennojen ja pesän siivoaminen, toukkien ruokkiminen, kennojen rakentaminen, meden vastaanottaminen ja hunajan valmistaminen, pesän vartioiminen sekä lopuksi meden ja siitepölyn kerääminen.

Kukista kerätty siitepöly kelpaa sellaisenaan huonosti ravinnoksi, sillä siitepölyhiukkasten suojana oleva ulompi kerros on erittäin kestävää ainetta, sporopolleniinia. Mehiläiset pehmittävät siitepölyhiukkaset sekoittamalla niihin entsyymejä, joka aikaansaa maitohappokäymisen. Seos varastoidaan kennoihin, jotka suljetaan hunajalla. Kun siitepöly on fermentoitunut ja muuttunut pergaksi eli mehiläisleiväksi, sen ravintoaineet ovat helpommin paitsi mehiläisten myös ihmiselimistön käytettävissä. Pergaa käytetään yleensä rakeistettuna tai se voi olla yhtenä ravintolisävalmisteen ainesosana.

Luonnollista haavanhoitoa

Propoliksen valmistamiseksi mehiläiset keräävät tahmeita, pihkamaisia aineita muun muassa puista ja kasvien silmuista. Pesässä siihen sekoitetaan mehiläisvahaa, jota erittyy mehiläisten vatsan alapuolella sijaitsevista vaharauhasista. Mehiläiset pehmentävät vahan helpommin muotoiltavaksi pureskelemalla sitä leuoillaan. Propoliksen väri vaihtelee riippuen siitä, mistä siihen käytetyt aineet on kerätty. Useimmiten se on ruskeaa, mutta voi olla myös vaaleaa, vihertävää tai punertavaa.

Mehiläiset käyttävät propolista eli mehiläiskittiä pesän rakenteiden korjaamiseen, kuten halkeamien ja aukkojen tiivistämiseen, vahvistamaan kennostojen kiinnitystä sekä pesän sisäänkäynnin suojaamiseen. Propolis edistää myös pesän sisäilman puhtautta estämällä homeiden, sienten ja bakteerien kasvua. Nimi propolis tulee kreikan kielestä, jossa pro tarkoittaa ”ennen” tai ”suojaksi”, ja ”polis” tarkoittaa kaupunkia – viitaten mehiläispesän suojaamiseen.

Ihminen on eri kulttuureissa hyödyntänyt propolista monin tavoin. Se tunnettiin jo muinoin Egyptissä, Kreikassa ja inkavaltioissa. Roomalaisten sotilaiden tiedetään pitäneen mukanaan propolista nopeuttamaan haavojen paranemista, mutta myös sen puuduttavan vaikutuksen takia. Myöhemmin myös britit ainakin Afrikan buurisotien aikana käyttivät propolista haavatulehdusten hoitoon. Asiaa on tutkittu nykyaikanakin, muun muassa tekemällä kokeita propoliksella käsitellyn kankaan vaikutuksista haavojen paranemiseen.
Propoliksen muita käyttöaiheita ovat vilustumistaudit, kurkkukipu ja palovammat, käytetäänpä sitä suolisto-oireisiinkin. Propolis sopii mainiosti sisäiseen käyttöön, varsinkin kylmän kauden aikana kurkun käheyteen ja ylähengitysteiden tueksi.

Propolista on saatavana monenlaisina käyttöä helpottavina valmistemuotoina, esimerkiksi nestemäisinä uutteina. Propolista on myös imeskelytabletteina sekä suoraan nieluun annosteltavana suihkeena, jolloin propoliksen puuduttava ominaisuus tulee oikeuksiinsa. Eräs suosituimmista immuunipuolustusta tukevista sekoituksista on propoliksen ja monille tutun auringonhatun yhdistelmä.

Syömällä kuningattareksi

Gelée royale eli ”kuninkaallinen hyytelö” on nuorten työmehiläisten päässä olevista rauhasista erittyvää, ravintorikasta ainetta, joka sisältää runsaasti proteiineja, B-vitamiineja, rasvahappoja, kivennäisaineita ja hivenaineita. Sillä syötetään kaikkia mehiläistoukkia ensimmäiset kolme päivää. Neljännestä päivästä lähtien toukat, joista myöhemmin kehittyy hedelmättömiä naaraita eli työmehiläisiä, saavat ravinnokseen pelkästään mettä, hunajaa ja siitepölyä.

Samalla tavalla ruokitaan myös koiraspuolisia toukkia. Koiraat eli kuhnurit syntyvät hedelmöittymättömistä munista, joten niillä ei ole isää, vaan ainoastaan isoisä. Kuningatar tekee häälennon kerran elämässään. Saamansa siittiövaraston ansiosta se voi säädellä syntyvien kuhnurien määrää ja ajankohtaa.
Mehiläiset kasvattavat uuden kuningattaren tavallisesta naarastoukasta siten, että sen ruokkimista jatketaan pelkästään gelée royalella. Sen ansiosta kuningatar munii kesällä sadoittain, jopa tuhansia munia joka päivä ja voi elää useita vuosia, kun taas medellä, siitepölyllä ja hunajalla elävien kuhnurien ja työmehiläisten elinaika lasketaan päivissä tai viikoissa.

Kuningatar elää jopa 50 kertaa kauemmin verrattuna kesällä ahertavaan työmehiläiseen – hämmästyttävä ero ravinnon ansiosta! Gelée royalessa on kaikki kuningattaren tarvitsemat ravintoaineet. Se onkin kuningattaren ainoana ravintona koko sen aktiivisen elämän, talvikauden lepoa lukuun ottamatta.
Gelée royalen tuotantoa mehiläispesässä voidaan stimuloida tietyin järjestelyin, jolloin sitä saadaan myös ihmisten käyttöön. Hyvin hoidettu mehiläispesä tuottaa päivässä muutamia grammoja tätä arvokasta kuningatarhyytelöä. Sen tärkein yksittäinen ainesosa on 10-HDA -rasvahappo. Sukkulamatoihin kuuluvilla eleganssimadoilla tehdyissä tutkimuksissa 10-HDA:lla ruokitut madot elivät keskimäärin jopa 11 prosenttia kauemmin. Tätä erikoista rasvahappoa ei ole löydetty merkittäviä määriä mistään muusta luonnollisesta lähteestä.

Kuningatarhyytelö on luonnostaan erittäin huonosti säilyvää. Keräämisen jälkeen se täytyy siirtää välittömästi kylmäsäilytykseen. Parhaaksi tavaksi säilyttää gelée royalen tärkeät ravintoaineet jatkokäyttöä varten on osoittautunut lyofilisointi eli kylmäkuivaus. Lyofilisoinnissa kuningatarhyytelö jäädytetään alipaineessa, jolloin vesi poistuu suoraan kiinteästä olomuodosta kaasuksi. Lopputuloksena kaikki alkuperäiset ravintoaineet ovat tallella tiivistetyssä ja hyvin säilyvässä muodossa, joka sopii esimerkiksi kapseloitavaksi. Gelée royalea käytetään myös kosmetiikassa.


Syksyn tullen

Kun kesä alkaa vaihtua syksyksi, mehiläisyhdyskunta valmistautuu talveen. Elokuussa työmehiläisten määrä on suurimmillaan. Ne keskittyvät keräämään mettä ja siitepölyä ja varastoimaan hunajaa. Kuningatar lopettaa munimisen. Joutilaat kuhnurit karkotetaan pesästä, sillä ne ovat talvella vain taakaksi verottaessan pesän ruokavarastoja.

Talveksi mehiläispesän populaatio pienenee noin viidesosaan. Lämpötilan laskiessa jäljellä olevat mehiläiset kerääntyvät tiiviiksi palloksi, jonka keskellä on kuningatar; niiden tärkein tehtävä on tuottaa lämpöä lentolihaksia värisyttämällä. Tänä aikana mehiläiset syövät hunajaa ja tarhaajan tarjoamaa sokeriliuosta. Niihin on myös kuningattaren tyydyttävä. Onnistuneen talvehtimisen jälkeen koittaa mehiläispesän uusi kevät – jälleen kerran.

Kuningatar elää jopa 50 kertaa kauemmin verrattuna kesällä ahertavaan työmehiläiseen.

Lisää artikkeleita aiheesta

Ravinto

Suolistovaivojen taustalla ravintoainepuutoksia

Yleistyneet suolisto-oireet ja niihin liittyvät ravintoainepuutokset haastavat monen ihmisen terveyttä.’’Ravintoainepuutokset voivat johtua ravinteiden imeytymättömyydestä tai puutteita aiheuttavasta ruokavaliosta. Taustalla voi…

Ravinto

Laadukas ruoka ja maltillisesti valitut ravintolisät auttavat jaksamaan

Vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet sekä rasvahapot muodostavat jokapäiväisen ravintomme perustan.’’Saamme liian vähän D-vitamiinia ruoastakin, tosin joihinkin ruoka-aineisiin, kuten maitotuotteisiin, sitä…

Kauneus

Terve keho, terveet hiukset

A-haa -elämys. Yli 20 vuotta kampaamoalalla toiminut, 64-vuotias Tuula Kellokoski kuvaa tuntojaan, kun hän pari vuotta sitten tutustui hiustenlähdön perimmäisiä…