Jos kasviyhdisteiden maailmassa jaettaisiin arvonimiä, kversetiini olisi oikeutetusti flavonoidien kuningatar. Se on yksi luonnon tutkituimmista, runsaimmin esiintyvistä ja monipuolisimmista flavonoideista.
Lisäksi kversetiinin täyttä potentiaalia kyetään nykyään hyödyntämään paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Kversetiini ja värikäs ruoka
Kversetiini kuluu flavonoideihin, jotka ovat kasvikunnan tuottamia luonnollisia yhdisteitä. Flavonoideja on tunnistettu jo tuhansia. Ne kuuluvat laajempaan polyfenolien ryhmään. Flavonoidit ovat yksi tärkeimmistä syistä, miksi kasvisten ja marjojen syöminen on terveellistä.
Kasveissa flavonoideilla on hämmästyttävän monipuolisia ominaisuuksia. Ne toimivat väriaineina (antavat esimerkiksi marjoille ja kukille niiden värit) ja suojaavat kasvia UV-säteilyltä, taudeilta ja tuholaisilta. Flavonoidit ovat myös antioksidantteja eli ne auttavat neutraloimaan vapaita radikaaleja ja suojaavat soluja hapettumisstressiltä.
Flavonoidit ovat myös antioksidantteja eli ne auttavat neutraloimaan vapaita radikaaleja ja suojaavat soluja hapettumisstressiltä.
Ihmiskehossa flavonoidien on todettu tukevan immuunijärjestelmää, verenkiertoelinten toimintaa ja elimistön luontaista kykyä sietää kuormitusta sekä palautua rasituksesta. Kehomme ei pysty valmistamaan flavonoideja, vaan ne on saatava ravinnosta. Flavonoidipitoisia syötäviä ovat muun muassa sipulit, omenat, marjat, vihreä tee, lehtikaali, sitrushedelmät ja tumma suklaa. Ruoassasi on myös kversetiiniä, jos suosit värikästä ruokavaliota. Kversetiiniä on esimerkiksi punasipulin ulkokerroksissa, omenoissa, tomaateissa, kotimaisissa marjoissa ja kapriksissa.
Tarkemmin ajatellen flavonoidien ja ihmisen suhde on nerokas: värikäs ravinto houkuttelee syömään, jolloin saamme kehoomme tärkeitä, hyvinvointia edistäviä yhdisteitä. Siksi on myös hälyttävää, jos lautaselta puuttuvat värit. Erityisesti länsimaissa jotkut syövät yksipuolisesti “beigeä ruokaa”, jolloin nämä tärkeät yhdisteet jäävät saamatta.
Kversetiini ravintolisänä
Kversetiini on luonnostaan todella hydrofobista, jolloin sen imeytyminen elimistössä on heikkoa. Miten kversetiinipitoisesta ruoasta sitä voi saada elimistöönsä? Tämä on hyvä kysymys ja ravitsemustieteen tunnettu paradoksi: miten yhdisteillä, joiden biologinen hyötyosuus on tutkitusti heikko, on huomattu olevan vaikutusta kehossa? Koska kasviyhdisteitä on käytetty kokonaisten kasvien muodossa jopa tuhansia vuosia. Niitä on käytetty monissa muodoissa, erilaisina yhdistelminä sekä suuria määriä pitkän ajan kuluessa.
Myös suolistomikrobeilla on oma roolinsa. Historiallisesta käytöstä on kertynyt paljon kokemusperäistä tietoa, jota myöhemmin on yhdistetty moderniin tieteelliseen tutkimukseen.Entä kversetiini ravintolisänä? Me Natura Medialla käytämme tuotteissamme Quercefit®-kversetiiniä. Tämä fytosomimuotoinen kversetiini on hyvä esimerkki aineesta, joka on kehitetty värikkään ruokavalion rinnalle. Uudella teknologialla fytokemikaalien teho saadaan käyttöön nopeammin, kontrolloidummin ja vahvemmilla annoksilla lyhyemmässä ajassa, ilman että olemme täysin riippuvaisia yksilön omista suolistomikrobeista tai mahdollisuudesta syödä kyseisiä kasveja suuria määriä päivittäin.
Mikä on fytosomi?
Fytosomi on innovatiivinen kuljetusjärjestelmä, jossa kversetiinimolekyyli on kiedottu fosfolipidien, kuten auringonkukkalesitiinin sisään. Toisin kuin tavallisessa liposomissa, jossa aine on vain ”kuplan sisällä”, fytosomissa kversetiini muodostaa kiinteän molekyylikompleksin lipidien kanssa. Koska fytosomi koostuu samoista rakennusaineista kuin omat solukalvomme, suoliston epiteelisolut tunnistavat sen ”omakseen” ja päästävät helposti läpi. Nerokasta tämäkin!
