Suomessa viljellään viherkasveja vuosittain noin 500 000 kappaletta 23:ssa yrityksessä. Määrä on miltei tuplaantunut 10 vuoden takaisesta 2010-luvun viherkasvibuumin myötä. Lajeja on monia: esimerkiksi murattia, saniaisia, rönsyliljaa, kirjo- ja viirivehkaa, muorinkukkaa, kilpipiileaa, alokasiaa, lehtibegoniaa, juoruja ja peikonlehteä.
– Trendiennusteiden mukaan viherkasvibuumi saattaa tehdä toisen tulemisen 2020-luvun lopussa. Nyt puhutaan esimerkiksi paljon biofiilisestä suunnittelusta, joka tarkoittaa, että tiloihin halutaan tuoda enemmän yhteyttä luontoon ja hyödynnetään kasveja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.
Myös viidakkomainen “jungle decor” on yksi trendiennusteista, joten mikä parempi tapa rakentaa oma urbaani viidakko, kuin kotimaisilla viherkasveilla.
Vastuullinen ja kestävä valinta
Suomessa kasvatetut viherkasvit tulevat lähipuutarhoilta, joten niiden ei tarvitse kärsiä pitkistä kuljetusmatkoista. Lähipuutarhoilla kasvatetut kasvit tekevät ketjusta läpinäkyvää: jokainen kasvi on jäljitettävissä puutarhalle asti. Kotimaassa kasvanut kasvi on myös jo tottunut pohjoisiin olosuhteisiin.
– Suomessa kasvatetut kasvit ovat paremmin tottuneita meidän vaihteleviin valo-olosuhteisiin, kuin esimerkiksi eteläisimmistä maista tulevat viherkasvit. Kotiin tuotaessa viherkasville kannattaa antaa pehmeä alku, sillä paikan vaihto on kasville aina stressaavaa. Esimerkiksi kannattaa välttää kasvin asettamista heti ikkunalle, jossa veto tai lämpötilavaihtelut voivat rasittaa sitä, Rantala sanoo.
Viidakkomainen “jungle decor” on yksi trendiennusteista.
Suomen kasvatusolosuhteissa on myös yllättävä etu: koska meillä on kylmä talvi, on meillä myös vähemmän kasvien tuholaisia ja tauteja. Pitkät pakkasjaksot vähentävät monien tuholaisten selviytymistä ja leviämistä Suomessa ja hillitsevät kasvitauteja. Tästä syystä Suomessa kasvinterveys on hyvällä tasolla verrattuna moniin muihin maihin.
