Värit ovat aina kiehtoneet Rauman Lapissa asuvaa runoilija Heli Laaksosta, 53. Hänellä on tarkkoja muistikuvia siitä, miten värit jo lapsuudessa vaikuttivat häneen syvästi. Kun hän oli 8-vuotias ja hänen sisarensa 3-vuotias, siskoksille ostettiin uudet täkit. Toinen oli väriltään vaaleanpunainen ja toinen vaaleanruskea.
’’Kuinka olisin voinut nukkua ankeanvärisen, vaaleanruskean peiton alla. Suorastaan nolottaa, kun käytin kaikki suostuttelukeinoni, jotta pikkusiskoni valitsisi vaaleanruskean täkin. Onnistuin, ja sain vaaleanpunaisen peiton.’’
Laaksonen on kehitellyt teorian siitä, miksi mustat ja beesit vaatteet ja valkoinen sisustus ovat suomalaisten suosikkeja. Vaikutteita ajatuksiinsa hän on saanut keskusteluista vuosia sitten erään taiteilijan kanssa.
’’Uskon, että meidän suomalaisten mieltymys mustaan, beesiin ja valkoiseen juontaa juurensa luonnostamme, jossa on niukasti värejä lokakuusta huhtikuuhun eli suurimman osan vuotta. Ympärillämme on tummanruskeaa maata, okranväristä pellonsänkeä ja pilvien peittämää siniharmaata taivasta sekä hillittyä männyn ja kuusen vihreää. Silmä tottuu ja mieltyy siihen värimaailmaan, jonka keskellä ihminen elää. Se heijastuu niin sisustukseen kuin pukeutumiseen.’’
Minuun iskee aika ajoin pinkin himo!
